Sähköautojen latauspisteet – lakiuudistuksen uhkana täysin ylimitoitettu sääntely
Matkalla kohti päästötöntä ja hiiletöntä yhteiskuntaa on tärkeää, että investoinnit kohdennetaan tehokkaasti oikeisiin asioihin. Näennäisratkaisuihin ei ole varaa, ja kestävimpiä tuloksia saadaan aikaan yrityslähtöisellä ja elinkeinoelämämyönteisellä lähestymisellä.
Edellä mainitut kriteerit eivät valitettavasti täyty, kun tarkastellaan maan hallituksen lakiesitystä sähköautojen latauspisteiden rakentamisvelvoitteisiin liittyen.
Lakiesityksessä säädettäisiin direktiiviä huomattavasti tiukemmasta sähköautojen latauspisteiden rakentamisvelvoitteesta olemassa oleville ei-asuinkiinteistöille, joissa on yli 20 parkkipaikkaa. 10 prosentin rakentamisvaade tarkoittaisi käytännössä sitä, että jokaista sataa parkkipaikkaa kohden pitäisi olla 10 latauspistepaikkaa.
Suomessa on tällä hetkellä alle 4 000 täyssähköautoa, ja pelkästään kaupan alan yrityksiä on lähes 40 000. Jokainen pystyykin arvioimaan, minkälaisen mittaluokan virheestä asiassa on kyse.
Esimerkiksi IKEAlle velvoite tarkoittaisi 1.1.2025 mennessä vähintään 553 uuden latauspisteen rakentamista. Näin IKEAn pitäisi käytännössä rakentaa latauspisteet yli 15 prosentille kaikista Suomessa rekisteröidyistä täyssähköautoista. Keskon, Lidlin ja S-ryhmän kaupoille muutos merkitsisi yli 11 700 uuden latauspisteen rakentamista.
Kokonaisuudessaan lakiehdotuksessa kustannukset on arvioitu selkeästi alakanttiin. Esimerkiksi latauspisteen rakentamiskustannuksiksi haarukoidaan 1 100–2 300 euroa, kun toteutuneet kustannukset ovat latauspistettä kohden käytännössä yli 5 000 euroa. Lisäksi nykyisten kiinteistöjen sähköliittymät ja pääkeskukset ovat usein merkittävin lataustehoa ja -kapasiteettia rajoittava tekijä. Useamman sähköauton latauspaikan asennusta suoritettaessa seurauksena voi olla myös sähkökeskusten uusimistarve ja kiinteistön liittymätehon nostaminen.
Eikä velvoite koskisi vain kauppaa – se koskisi myös esimerkiksi työpaikkoja, sairaaloita, urheiluhalleja ja kouluja. Tarpeettomien yli-investointien määrä myös kunnille ja muille toimijoille olisi täysin kohtuuton.
Sähköautojen omistaminen ja hankinnat keskittyvät suurimpiin kasvukeskuksiin. Myös voimakas kaupungistuminen puoltaa latausinfran rakentamista markkinaehtoisesti. Kaavamaisen sääntelyn sijaan olisi huomioitava alueiden moninaisuus.
On myöskin niin, etteivät asiointipisteet ole tutkimusten mukaan edes tärkeimpiä tosiasiallisia autojen latauspaikkoja: Norjassa tehdyn selvityksen mukaan sähköautot ladataan pääsääntöisesti kotona tai työpaikoilla.
Entäpä muut tulevaisuuden päästöttömän liikenteen ratkaisut, kuten biopolttoaineet ja vetyautot? Vahva investointivelvoite nyt ainoastaan kasvukeskuksiin keskittyviin sähköautoihin on pois muiden päästöttömien liikennemuotojen edellyttämistä investoinneista.
Kauppa on vahvasti sitoutunut vähähiilisyyteen, mutta sähköautojen latauspisteiden ylimitoitettuun rakentamisvelvoitteeseen kohdennetut rahat ovat pois merkittävämmistä ilmastoinvestoinneista. Sellaiseen ei ole yksinkertaisesti varaa.
Kaupalle on myös aina tärkeää palvella asiakkaitaan. Kauppa on jo rakentanut ja haluaa edelleen rakentaa sähköautojen latauspisteitä sinne, missä niillä on kysyntää. Rakentamisen tulee kuitenkin perustua markkinaehtoisuuteen ja todelliseen tarpeeseen.
Lausunnolle lähtenyttä lakiesitystä onkin välttämätöntä korjata. Kyseessä olisi satojen miljoonien arvoinen investointi, josta suuri osa olisi suoraa hukkainvestointia. Kuulostaa samanlaiselta täysin ylimitoitetulta sääntelyltä kuin miten vuosia sitten alkuperäisen jätevesiasetuksen suhteen toimittiin.
Mari Kiviniemi on Kaupan liiton toimitusjohtaja.
