Kaupan alalle oma vähähiilisyystiekartta
Kauppa aloittaa vähähiilisyystiekartan laatimisen yhdessä kumppaneittensa kanssa. Tiekartan myötä alan jo käynnissä oleva työ päästöjen vähentämiseksi saa jatkoa, jotta maamme hallituksen asettamat kunnianhimoiset ilmastotavoitteet saavutetaan.
Hallitusohjelmakirjauksen mukaan Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuonna 2035. Tämä edellyttää, että nk. energiaintensiiviset toimialat ryhtyvät nopealla tahdilla laatimaan tiekarttoja tavoitteen saavuttamiseksi.
”Kaupan ala ei kuulu energiaintensiivisiin toimialoihin, mutta haluamme olla mukana luomassa vastuullista ilmastopolitiikkaa. Olemme parhaillaan aloittamassa vähähiilisyystiekartan laatimista”, kertoo Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi.
Tiekarttatyö lähtee liikkeelle taustadatan kartoitustyöllä. Karttatyössä on tärkeää käydä aktiivista vuoropuhelua muiden liittojen kanssa, jotta pystytään välttämään moninkertainen päästölaskenta.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ei ole edellyttänyt tiekarttojen laatimista ei-energiaintensiivisiltä aloilta, mutta toivottaa ne tervetulleiksi. Tiiviimpää vuoropuhelua TEM käy energiaintensiivisten alojen kanssa. Aikataulu on tiukka, sillä työn ensimmäisen vaiheen tulisi olla valmis jo touko−kesäkuussa 2020. Kokonaisuudessaan ilmastotyötä suunnitellaan aina vuoteen 2050 asti, ja välietappeja on asetettu myös vuosille 2030 ja 2040.
Ilmastotyö on kaupalle tuttua
”Ilmastoasioissa on tärkeää pyrkiä kunnianhimoisiin tavoitteisiin, mutta tiekartta täytyy kuitenkin pitää realistisena ja konkreettisena. Pitkän aikajänteen vuoksi arvioihin liittyy epävarmuuksia, joten on luotava myös erilaisia skenaariota kaupan eri toimialoille sekä niin pienille kuin isommillekin toimijoille”, Kiviniemi sanoo.
Hän muistuttaa myös, että ilmastoasioissakin kauppa on vain yksi monista toimijoista ja että mm. sääntely ja verotus vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet kaupalla on onnistua tavoitteidensa saavuttamisessa.
”Esimerkiksi parhaillaan lausunnolla olevassa lakiesityksessä sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja -pisteistä ehdotetaan, että niiden rakentamisvelvoitteesta säädettäisiin huomattavasti direktiivin perustasoa tiukemmin”, Kiviniemi kertoo.
”Kauppa haluaa omilla toimillaan edistää Suomen hallituksen asettamaa hiilineutraaliustavoitetta ja tukea puhtaamman liikenteen ratkaisuja, mutta sähköautojen latauspisteiden ylimitoitettuun rakentamisvelvoitteeseen kohdennetut rahat ovat pois tätä huomattavasti tehokkaammista ilmastoinvestoinneista. Sellaiseen ei ole yksinkertaisesti varaa”, hän täsmentää.
Kaupan alalle päästöjen vähentämistyö ei ole uutta, sillä työtä on tehty yrityksissä jo vuosikymmeniä. Myös kaupan alan liitot ovat tehneet lukuisia vapaaehtoisia sopimuksia ja sitoumuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
”Alan yritykset ovat liittyneet vapaaehtoiseen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen kaupan toimenpideohjelmaan, jonka toiminnasta vastaa Kaupan liitto. Päivittäistavarakauppa on mukana elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksessa, jonka tarkoituksena on vähentää ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia”, kertoo Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola.
”Myös ympäristöministeriön ja kaupan yhteiset vapaaehtoisuuteen perustuvat green deal -sopimukset ovat käytännön esimerkkejä jo käynnissä olevasta ilmastotyöstämme, joka jatkuu tiekartan rakentamisen rinnalla”, Ola päättää.
#tiekartat
Kuva: 123RF
