Direktiivillä helpotusta pienyritysten kansainvälistymiseen
Euroopan unionin neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen pienyritysten arvonlisäverosääntelyn yksinkertaistamisesta, jonka taustalla on erityisesti pienyritysten kansainvälistymiseen liittyvän hallinnollisen taakan helpottaminen. Uudet säännöt tulevat voimaan vuoden 2025 alussa.
Suomalainen pienyritys voi jatkossa hyödyntää muiden EU-maiden arvonlisäverottomuusrajaa
Tällä hetkellä pienyrityksen ei ole mahdollista toimia verottomasti toisessa EU-maassa hyödyntäen maan vähäisen toiminnan arvonlisäverottomuusrajaa ilman, että se on fyysisesti sijoittautunut kyseiseen maahan.
”Käytännössä suomalaisella yrityksellä tulisi olla esimerkiksi toimisto myyntimaassa, jotta verottomuuden alarajan hyödyntäminen olisi mahdollista. Tämä asettaa suomalaisen pienyrityksen kilpailullisesti heikompaan asemaan suhteessa myyntimaahan sijoittautuneeseen yritykseen”, täsmentää Kaupan liiton veroasiantuntija Toni Jääskeläinen.
Uusien sääntöjen tultua voimaan suomalainen pienyritys voi hyödyntää tietyin edellytyksin toisen EU-maan vähäisen toiminnan arvonlisäverottomuusrajaa. Esimerkiksi Virossa yritys voi toimia arvonlisäverottomasti, jos sen tilikauden liikevaihto on enintään 40 000 euroa. Saksassa raja puolestaan on 17 500 euroa. ”Pienyritykset voivat hyödyntää verovapautusta vain, jos niiden vuosittainen liikevaihto alittaa myyntimaassa toisen EU-maan soveltaman vähäisen toiminnan raja-arvon. Lisäksi vähäisen toiminnan verottomuusrajaa soveltavan yrityksen vuosittainen liikevaihto koko EU:n alueella ei saa ylittää 100 000 euroa”, Jääskeläinen lisää.
Alarajahuojennus poistuu – mitä tapahtuu Suomen alv-alarajalle?
Alarajahuojennus on nimensä mukaisesti keventänyt niiden arvonlisäverovelvollisten yritysten verotaakkaa, joiden liikevaihto ylittää arvonlisäverollisuuden alarajan 10 000 euroa, mutta jää alle 30 000 euron. Uusien sääntöjen myötä mahdollisuus soveltaa alarajahuojennusta poistuu.
Alarajahuojennukseen on kohdistunut kritiikkiä, ja sen soveltaminen EU-maissa on ollut harvinaista. ”Huojennuksen saadakseen pienyrityksen on itse laskettava huojennuksen määrä monimutkaista laskukaavaa käyttäen. Huojennusmenettelyn monimutkaisuus on lisännyt yritysten tahattomien virheiden määriä, joista on puolestaan aiheutunut hallinnollisia kustannuksia sekä yrittäjälle että verottajalle”, Jääskeläinen kertoo.
Huojennuksen sijasta hyväksytty direktiivi sisältää asteittaisen siirtymisen arvonlisäverolliseksi, jonka yksityiskohdat jäävät kunkin EU-maan itsensä päätettäväksi.
”Direktiivin mukaan yritysten olisi voitava jatkaa verovapautuksen hyödyntämistä rajoitetun ajan, jos niiden liikevaihto ei ylitä kansallista verovapautusta koskevaa raja-arvoa enemmällä kuin tietyllä prosenttiosuudella tästä raja-arvosta”, Jääskeläinen avaa.
Uusiin sääntöihin peilaten Rinteen hallitusohjelmaan kirjattu arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korotus nykyisestä 10 000 eurosta 15 000 euroon ei ole Jääskeläisen mukaan riittävä.
”Monimutkaisesta alarajahuojennusmenettelystä luopumisen myötä on tärkeä korottaa Suomen arvonlisäverovelvollisuuden alaraja sellaiselle tasolle, että arvonlisäverollisuus ei aiheuta yksinyrittäjälle kohtuuttomia hallinnollisia kustannuksia”, hän totea.
Kaupan liitto on ajanut alarajan nostamista 35 000 euroon. ”Tämä keventäisi arvonlisäverovelvollisuudesta koituvia pakollisia kustannuksia, kun verottajalle ei enää tarvitsisi tehdä arvonlisäveroilmoituksia, ja niiden tuomat kustannukset poistuisivat tilitoimiston laskuista”, Jääskeläinen päättää.
Kuva: 123RF
