Kaupan liitto ja PAM: Erikoiskaupan tilanne romahtanut nopeasti hälyttävälle tasolle – päätöksiä suorasta tuesta yrityksille tarvitaan pian
Kaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM vaativat hallitukselta nopeasti tietoa siitä, millaisiin suoriin tukiin valtio on valmis erikoiskaupan konkurssiaallon välttämiseksi. Myös vuokranantajilta odotetaan laajempaa yhteiskuntavastuuta ja selkeitä tukitoimia. Monissa erikoiskaupan yrityksissä tilanne on hälyttävä: myynti on romahtanut 80–90 prosenttia vain muutaman viikon aikana.
Erikoiskaupan tilanteesta viestivien yhteydenottojen määrä on räjähtänyt kasvuun niin Kaupan liitossa kuin PAMissa parin viime viikon aikana. Lomautusten määrä kasvaa hurjaa vauhtia, eikä alan uskota säästyvän konkursseilta tai suurelta joukolta työttömiä.
Hallituksen tekemät varsin mittavat päätökset elinkeinoelämän tukemisesta ovat olleet liittojen mukaan erittäin tärkeitä. Lisää kuitenkin tarvitaan.
Kaupan liitto ja PAM vaativatkin nyt hallitukselta nopeita päätöksiä kaikista mahdollisista tukikeinoista, joilla erikoiskauppaa voidaan auttaa selviämään koronapandemian aiheuttaman poikkeustilan yli.
”Nyt ratkaistaan monen suomalaisen erikoiskaupan yrityksen tulevaisuus. Hallitukselta edellytetään nopeasti tietoa siitä, millaisiin suoriin tukiin valtio on valmis erikoiskaupan konkurssiaallon välttämiseksi”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi sanoo.
”Erikoiskaupan työtekijöiden hätä on valtava. Hallitukselta tarvitaan tilannetta rauhoittavia päätöksiä pian – vain siten voidaan varmistaa työpaikkojen säilyminen myös pandemian jälkeiseen aikaan”, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen jatkaa.
Myös vuokranantajien kannettava yhteiskuntavastuuta
Vaikka Kaupan liitto ja PAM saivatkin ripeästi sovittua työehtosopimuksen poikkeusmääräyksistä, erikoiskaupalle jäi silti merkittäviä juoksevia kuluja. Vuokra ja muut kiinteät kulut eivät hävinneet, ja kauppakeskuksissa liikkeitä on pidettävä auki, vaikka asiakkaita ei ole. Vain harvalla yrittäjällä on isoja taloudellisia puskureita, joiden avulla voi maksaa laskuja useita kuukausia ilman asiakkaita.
“On välttämätöntä on, että suoria tukia voidaan myöntää myös vuokrakustannusten kompensoimiseksi, koska lainoitus ja lisävelkaantuminen eivät varsinkaan pk-yritysten kohdalla käytännössä tule kyseeseen. Myös vuokranantajien on kannettava yhteiskunnallinen vastuunsa erikoiskaupan selviämisestä ja osallistuttava kriisin kustannusten jakamiseen”, liitot vaativat.
Monet erikoiskaupan yritykset kertovat myynnin romahtaneen 80–90 prosenttia viime viikkoina. Kriisi myös koskettaa kaikenkokoisia erikoiskauppoja. Kansalaiset pysyvät kodeissaan ja välttelevät käytännössä muun kuin ruoka- ja lääkeostosten tekemistä, mikä näkyy erikoiskaupan myymälöissä jopa täydellisenä asiakaskatona.
Useat erikoiskaupan toimijat myyvät sesonkituotteita, jotka nyt ostajien puutteessa on siirrettävä suoraan alennuskoriin tai jäävät kokoaan myymättä. Loppukevään ja kesän juhlasesonki on esimerkiksi vaatekaupalle merkittävää myyntiaikaa joulun rinnalla, mutta kun juhlia ei järjestetä, ei juhlavaatteitakaan osteta.
Lisäksi tuotteet joudutaan tilaamaan ajoissa valmistajilta, eikä kesä- tai syyssesongin tilausten peruuttaminen enää onnistu. Näin erikoiskaupalla onkin paljon kiinni varastoissa eli vaihto-omaisuudessa, joka normaaliaikoina muuttuu kassavirraksi; nyt varaston arvo kuitenkin romahtaa asiakkaiden kadottua.
Erikoiskaupan merkitys työllistäjänä on suuri
Liitot peräänkuuluttavat päättäjille myös ymmärrystä erikoiskaupan merkityksestä niin Suomen työllisyyden kuin talouden näkökulmasta.
Peräti 62 prosenttia Suomen noin 18 000 vähittäiskaupan yrityksestä on tavaratalo- ja erikoiskauppoja. Päivittäistavarakauppoja on noin 18 prosenttia ja loput 20 prosenttia on muita vähittäiskaupan yrityksiä, pääasiassa polttonesteiden myyjiä ja apteekkeja.
Myös työllistäjänä erikoiskaupan rooli merkittävä: henkilötyövuosina mitattuna erikois- ja tavaratalokauppa työllistää 45 prosenttia vähittäiskaupan työllisistä ja maksaa 47 prosenttia alan palkkasummasta. Päivittäistavarakaupan osuus vähittäiskaupan henkilötyövuosista on 44 prosenttia ja palkkasummasta 42 prosenttia.
Konkurssit ja liikkeen lopettamiset kotimaisessa erikoiskaupassa köyhdyttäisivät niin kaupunkikuvaa kuin verkkotarjontaakin sekä leikkaisivat ison loven vähittäiskaupan työllisyyteen. Samalla suurten kansainvälisten toimijoiden, kuten Amazonin, AliExpressin tai Zalandon, markkinoiden valtaus helpottuisi entisestään.
“Ravintoloiden ja majoitusyrittäjien tilanteesta on jo puhuttu paljon, mikä on tietenkin tärkeää, mutta vakaviin ongelmiin ajautunut erikoiskauppa ei saa jäädä katveeseen tässä keskustelussa, tilannearviossa eikä ratkaisuissa”, liitot painottavat.
Lisätietoa:
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, 050 511 3189, mari.kiviniemi(at)kauppa.fi
Annika Rönni-Sällinen, puheenjohtaja, PAM, 050 378 0270, annika.ronni-sallinen(at)pam.fi
Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ammattiliitto. PAMiin kuuluu noin 210 000 jäsentä, joista naisia on 80 prosenttia. Suurin osa PAMin jäsenistä työskentelee vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemisalalla, kiinteistöpalveluissa tai vartiointialalla. www.pam.fi
