Lausunto yrittäjyysstrategiasta

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/7821/2019

1.  Onko yrittäjyysstrategia mielestäsi kattava siten, että yrittäjyyden edistämisen keskeiset näkökulmat on huomioitu?

Kaupan liitto kiittää mahdollisuudesta lausua yrittäjyysstrategista. Kauppa kannattaa yrittäjyysstrategian tavoitteita, joiden tarkoituksena on lisätä luottamusta siihen, että yritysten kannattaa työllistää, kehittää liiketoimintaa ja investoida Suomessa ja että yrittäjäksi kannattaa ryhtyä. On tärkeää, että Suomessa on vakaa ja ennustettava toimintaympäristö yrittäjille.

Yrittäjyysstrategia on valmisteltu hyvin pitkälle ennen kuin covid-19 epidemian taloudelliset vaikutukset alkoivat näkyä taloudessa.  Yrittäjyysstrategian julkaisun jälkeen koko palveluala on ajautunut kriisiin ja tämä kriisi tulee näkymään vielä pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka strategian tarkoitus on ohjata toimintaa pitkällä aikajaksolla, on myös tärkeä tarkastella toimintaa lyhyellä tähtäimellä. Akuuttien toimien avulla pidetään huolta, että yrittäjät voivat toimia myös tulevaisuudessa.

Kaupan alalla on paljon yrittäjiä ja kauppa on samalla suurin työllistäjä koko elinkeinoelämän alalla. Kaupan ala on työvoimaintensiivinen toimiala ja on tärkeä erityisesti miettiä yrittäjyyttä työllistämisen kannalta. Harvoin kauppaa voidaan pyörittää yksin yrittäjän voimin, joten työllistämisen edellytykset nousevat keskeiselle sijalle kasvun kannalta. Hallitusohjelman tavoite 75% työllisyysasteesta haastaa myös yrittäjyysstrategian jatkovalmistelua ja laajasti työllistävien yritysten kohtaamia haasteita. Yritysten mahdollisuus työllistämiseen on vaikeutunut kriisin myötä ja siksi on tärkeää, että panoksia lisätään yritysten työllistämishaluun ja -kykyyn.

2. Vastaako yrittäjyyden tilannekuva käsitystäsi yrittäjien tilanteesta?

Tilannekuva vastaa melko hyvin yrityskuvaa ennen kriisitilannetta.

Kaupan alalle on perinteisesti ollut helppoa perustaa yritys ja työllistää itsensä. Viime vuosina kaupan alalle on perustettu aiempaa vähemmän uusia yrityksiä ja yrittäjyys on vähentynyt kaupassa. Omistajanvaihdoksia ei erityisesti tapahdu kasvukeskusten ulkopuolella ja olisi mietittävä keinoja, miten saada olemassa olevista yrityksistä houkuttelevampia yrittäjyyttä harkitsevien keskuudessa. Tämä trendi tulenee vahvistumaan kriisin jälkeen. Uusien yritysten tuleminen eri aloille on kuitenkin tärkeää, sillä ilman uusia yrityksiä alaa kehittävät uudet ideat ja kokeilut vähenevät sekä rakenne voi yksipuolistua. Samoin muutokset kivijalassa tapahtuvien yritysten rakenteessa tulevat näkymään kaupunkikuvassa ja vaikuttamaan useassa paikassa kuntatalouteen.

3. Ovatko strategiset teemat mielestäsi relevantteja yrittäjyyden edistämisessä?

Strategiset teemat ovat relevantteja mutta Kaupan liitto toivoo, että yrittäjyyden edistämistä katsottaisiin laajemmin, ei pelkästään aivan pienten mikroyritysten näkökulmasta.

Kaupan kasvun esteenä on ollut jo useamman vuoden osaavan työvoiman saaminen ja tämä varmasti tulee jatkumaan kriisin jälkeenkin. Siksi olisi tärkeää, että aihetta tarkastellaan aivan pienten yritysten lisäksi myös keskikokoisten yritysten näkökulmasta. Samoin olisi tärkeää miettiä mitä on tehtävissä omistajanvaihdoksille. Kaupan alalla jatkajien saaminen erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella on vaikeaa. Olisi tärkeää miettiä konkreettisia toimia, miten yritysten jatkuvuudesta pidetään huolta.

4. Strategisissa teemoissa on alustavasti tunnistettu joitakin toimenpiteitä, tunnistatko lisää toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi? Vastaus pyydetään strategiateemakohtaisesti.

Verotus: Yksi merkittävä syy kuluttajapalveluiden kehittymisen esteenä on palvelutyön moninkertainen hinta. Palvelutyötä rasittava moninkertainen verokiila tekee suomalaisista palveluista liian kalliita. Tällä hetkellä palvelutyön verotus kertautuu kustannuksiin, syö kansainvälistä kilpailukykyä ja näivettää palvelualojen tulevaisuutta. Suurin osa kuluttajapalveluiden arvonlisästä muodostuu Suomessa riippumatta siitä, missä palveluun mahdollisesti liittyvät tavarat on tehty. Mitä enemmän kuluttajapalveluun sisältyvää työtä tehdään Suomessa, sitä enemmän arvonlisää muodostuu eri toimialoilla, mutta sitä kalliimpi tuote – palvelu tai tavara – on. Kuluttajille muodostuu kannustin ohittaa ainakin osa verokiilasta ostamalla palveluita (ja tuotteita, joihin sisältyy palveluja) verottomasti tai ulkomailta. Yksityisen palvelusektorin kehitys pysyy hitaana, jos yrittäjät eivät näe kuluttajapalveluiden ympärillä riittävästi ansaintamahdollisuuksia.

Osaaminen ja osaavan työvoiman saatavuus kasvun tukena:  Kaupan alan yrityksillä on haasteita työvoiman saatavuudessa, ja ilmiö on nähtävissä palvelualoilla laajemminkin. Kauppa voisi työllistää enemmän esimerkiksi ulkomaalaistaustaisia jos heidän kielitaitoansa kehitettäisiin. Palvelualat ovat kasvaneet kokonaisuudessaan voimakkaasti, mutta pula osaavasta työvoimasta on yrityksille suurin kasvun este. Myös korkeasti koulutettua väkeä tarvitaan kaupan alalla merkittävästi enemmän tulevaisuudessa. On erityisen tärkeää kehittää yliopistoissa annettavaa kauppaa ja koko palvelualaa tukevaa koulutusta.

Sääntelyn ja asioinnin sujuvoittaminen sekä toimivan kilpailun edistäminen: Sääntelyllä saattaa olla hyvinkin erilaisia vaikutuksia niin eri toimialojen kuin myös saman toimialan sisällä oleviin yrityksiin. Yleensä säännösten ja hallinnollisten määräysten noudattaminen kuormittaa kuitenkin pk-yrityksiä enemmän kuin suuria yrityksiä.

Vapaiden ja vastuullisten markkinoiden luominen auttaa kuitenkin yrittäjyyden kehittämistä huomattavasti enemmän kuin kilpailun estäminen tai turha byrokratia. Sääntelyn sujuvoittaminen ja norminpurku näyttää riippuvan hallituspohjasta. Sääntelyn ennakoitavuus on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää yrittäjälle toimialasta riippumatta. Samoin sääntelyn on kohdeltava toimijoita tasa-puolisesti toimipaikasta riippumatta, viranomaisten tulkinnat eri säännöistä ei voi olla ristiriidassa keskenään. Olennaista on myös parempi vaikutusten arviointi.

5. Minkälainen tiekartta tukisi strategian toiminnallistamista parhaiten?

Strategian tavoitteiden kannalta olisi erittäin tärkeää, että niille asetetaan tarkat aikataulut ja mietitään millaisten toimenpiteiden yhdistelmillä niihin päästään. Monet toimet vaativat useamman ministeriön yhteistyötä, joten valtioneuvoston ohjaus ja seuranta on tärkeää.

6. Minkälaiset mittarit tarvitaan, jotta voidaan seurata strategian vaikuttavuutta sekä strategian toteutumista? Ehdota esimerkkejä konkreettisista mittareista.

Yrityskyselyt konkreettisista toimista ja seuranta niiden vaikuttavuudesta.

7. Muita kommentteja

Strategian jalkauttaminen vaatii konkreettisia ehdotuksia, jotka vielä tästä puuttuvat. On tärkeää huomata, että yrityskentän moninaisuudesta johtuen tarvitaan hyvinkin erilaisia toimia yrittäjyyden edistämiseksi. Muutoksiin on sitouduttava myös pitkäjänteisesti.