Digital Services Actin toivotaan keskittyvän sisämarkkinoihin ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn
Digitaalisen liiketoiminnan ja alustatalouden sääntöjä ollaan EU-tasolla tuomassa kertaheitolla vuosituhannen vaihteesta tälle vuosikymmenelle, jos komission suunnitelmat uudesta digitaalisia palveluja koskevasta säädöksestä etenevät odotetusti. Nimestään huolimatta paketti sisältää myös kaupan alan kannalta merkittäviä avauksia. Etenkin alustojen vastuuta laittomista sisällöistä olisi Kaupan liiton mielestä tiukennettava.
Yksi keskeisistä, jollei keskeisin istuvan komission sääntelyaloitteista sisämarkkinoiden ja digitalisaation saralla otti askeleen eteenpäin 8.9.2020, kun julkinen kuuleminen digitaalisia palveluja koskevasta säädöksestä (Digital Services Act, DSA) päättyi. Seuraavaksi komissio ryhtyy käymään läpi saamaansa palautetta. On mahdollista, että itse lakiesitys julkaistaan vielä viimeisen vuosineljänneksen aikana.
Valmisteilla oleva säädös korvaa ennen pitkää vuodelta 2000 peräisin olevan direktiivin sähköisestä kaupankäynnistä (eCommerce-direktiivi). Se päivittää sääntelykehikon vastaamaan alustatalouden kehityskulkuja, mutta kaikkea ei ole tarkoitus pistää uusiksi. Komissio on ainakin tähän saakka viestinyt, että tietyistä perusperiaatteista pidetään kiinni. Näihin kuuluu mm. alkuperämaaperiaate, joka on tärkeä myös verkkokaupan kannalta.
Toinen merkittävä periaate liittyy tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajien rajoitettuun vastuuseen verkkoalustoilla liikkuvasta laittomasta sisällöstä. Voimassa oleva sääntely vapauttaa vastuusta esimerkiksi sellaiset verkkoalustat, jotka pelkästään siirtävät tai tallentavat käyttäjien tietoja. Kun palveluntarjoaja saa ilmoituksen laittomasta sisällöstä, tällä on kuitenkin velvollisuus poistaa tiedot tai estää pääsy niihin. Yleisen valvontavelvollisuuden asettaminen alustoille on direktiivissä erikseen kielletty.
Juuri palveluntarjoajien vastuun päivittämiseen sisältyy yksi isoista DSA:n mahdollisuuksista ja samalla riskeistä kaupan alan näkökulmasta.
Jokainen online-markkinapaikkojen tarjontaan perehtynyt tietää, että saatavilla on esimerkiksi tuotteita, jotka eivät täytä eurooppalaisia turvallisuus- ja muita määräyksiä. Ongelma korostuu markkinapaikoilla, joilla tuotteita myyvät EU:n ulkopuolelle sijoittuneet toimijat ja jotka operoivat EU:n ulkopuolella. Nyt markkinapaikkojen vastuu rajoittuu siihen, että lainvastaisena raportoitu tuote vedetään myynnistä. Sen sijaan ostajille toimitetut tuotteet jäävät näiden haltuun eikä kukaan esimerkiksi korvaa vahinkoa, jonka vaarallinen tuote kuluttajalle aiheuttaa.
Kaupan liitto peräänkuuluttaa verkkoalustoille enemmän vastuuta laittomista sisällöistä, mikä koskee myös online-markkinapaikkoja. Tilanne olisi markkinapaikkojen osalta korjattavissa siten, että markkinapaikat olisivat toissijaisesti vastuussa vahingoista, jos tuotteen valmistajaa tai myyjää ei saada vastuuseen. Näin sekä huolehdittaisiin kuluttajien oikeuksista että kotimaisten yritysten mahdollisuuksista kilpailla reilusti.
Komission kaavailema DSA on vain yksi osa laajempaa digitaalisia palveluja koskevaa säädöskokonaisuutta, jonka osana harkitaan mm. uusia kilpailuoikeudellisia työkaluja ja muutoksia itsensä työllistävien palveluntarjoajien asemaan.
Nämä, kuten sinänsä mielenkiintoiset kysymykset kohdennetusta mainonnasta tai älykkäistä sopimuksista, kannattaisi kuitenkin tässä vaiheessa jättää sivuun. Siksi Kaupan liitto kannustaa komissiota keskittymään DSA:n jatkovalmistelussa ensisijaisesti alustojen ja niiden käyttäjien toimintaedellytyksiin, millä olisi suora vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn.
Ilari Kallio työskentelee EU-edunvalvonnan ja yrityslainsäädännön johtavana asiantuntijana Kaupan liitossa.
Kuva: Marjo Koivumäki / Studio Apris Oy
