Kaupalla on monta roolia ruokahävikin vähentämisessä
Kansallista Hävikkiviikkoa vietetään 7.−13. syyskuuta. Ruokahävikki on globaali kestävyyshaaste, jonka ratkaisemiseen tarvitaan monia toimijoita. Maailmanlaajuisesti noin kolmannes tuotetusta ruoasta menee hukkaan tuottaen merkittävän ympäristökuormituksen ja taloudellisia tappioita ruokaketjun eri vaiheissa.
Suomessa koko ruokaketjun hävikki on 400−500 miljoonaa kiloa vuodessa. Kaupan osuus on siitä noin 18 prosenttia ja kotitalouksien 30 prosenttia. EU:n tavoitteena on puolittaa kaupan ja kotitalouksien ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.
Päivittäistavarakaupan ketjut ovat tehneet Suomessa jo pitkään töitä hävikin vähentämiseksi. Parempi kysynnän ennakointi sähköisten järjestelmien avulla, tehokkaat logistiset ratkaisut, tuotteiden hinnanalennukset päivämäärämerkintöjen lähestyessä sekä hävikistä viestiminen kuluttajille ovat olleet tärkeitä keinoja hävikin vähentämisessä. Tärkeää on ollut myös ruoka-aputoiminnan kehittyminen ja hävikin hyödyntäminen biopolttoaineeksi. Päivittäistavarakauppa ry:n johdolla on Suomessa toteutettu kehityshankkeita ruokahävikin vähentämiseksi, ja ala on mukana myös vuonna 2019 allekirjoitetussa Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksessa.
Hävikin tarkempi seuranta edistää sen vähentämistä
Uusin tutkimustieto ruokahävikistä tarjoaa kaupoille mahdollisuuksia kehittää hävikin seurantajärjestelmiä ja mitata hävikkiä. Suomessa tätä kehitystyötä on johtanut Luonnonvarakeskus (LUKE). Tuotteiden parempi seurattavuus ruokaketjussa pellolta pöytään on olennainen kehityskohde, jota kaupan digitalisaatio vauhdittaa. Tutkimusten mukaan pelkkä tarkempi ja systemaattisempi hävikin mittaaminen johtaa hävikin vähenemiseen. Tekoälyn kehitys mahdollistaa tulevaisuudessa hävikin seurannan kytkemisen tilausten ja kysynnän ennakointiin. Panostuksia voidaan tehdä myös kaupan työntekijöiden hävikkitietoisuuden kasvattamisessa ja hävikkiä vähentävien taitojen ja työskentelyrutiinien edistämisessä.
Yhteistyötä ruokaketjun toimijoiden kanssa tarvitaan edelleen
Sen lisäksi, että toimenpiteitä tehdään sisäisesti, on kaupalla myös mahdollisuus vaikuttaa koko ruokaketjun hävikkiin. Ruoan tuotannon suhteen kauppa voi mahdollistaa tuotannon paremman kohtaannon kuluttajakysynnän kanssa. Yhteistyö ruoan tuottajien kanssa ja tiedon jakaminen ovat avainroolissa. Vihannesten ja hedelmien osalta tuotteiden ulkonäköön ja muotoon liittyvät määräykset ja standardit sekä kuluttajien odotukset saattavat johtaa siihen, että sato ei päädy myytäväksi kuluttajille. Ruokahävikkitutkijat ovat luoneet viime vuosina uutta tietoa siitä, miten näitä epätäydellisiä tuotteita saataisiin paremmin myytyä, ja miten mielikuvia tuotteiden laadusta saataisiin muokattua suotuisampaan suuntaan.
Uusia tuotteita, jotka perustuvat ruoan tuotannon ylijäämään kiertotalouden mukaisesti, on tullut kauppojen hyllyille viime aikoina entistä enemmän. Myös pakkausten ja päivämäärämerkintöjen kehittäminen hävikkinäkökulmasta yhteistyössä elintarviketeollisuuden kanssa on tärkeää. Tässä lainsäädäntö ja viranomaiset mahdollistavat uusia avauksia: esimerkiksi EU tarkastelee tulevina vuosina uudelleen päivämäärämerkintöjä (parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä).
Kauppa voi mahdollistaa hävikin vähentämisen myös kotona
Kaupalla on arjessa lähes päivittäinen kontakti kotitalouksiin ja siten mahdollisuus merkittävästi vaikuttaa kuluttajilta syntyvään ruokahävikkiin. Alennettujen tuotteiden lisäksi kauppaketjut ovat viime vuosina mm. jakaneet kuluttajille hävikkivinkkejä asiakaslehdissä ja mobiilisovelluksissa sekä tuoneet kauppoihin sinkkubanaanilaatikot ja hävikkipussit. Kaupan kanta-asiakasjärjestelmiä olisi mahdollista hyödyntää jatkossa esimerkiksi hävikkiprofiilien luomiseen ja hävikistä viestimiseen perheille tai sinkkutalouksiin eri tavoin.
Ruoan verkkokaupan kehittyessä myös tällä liiketoiminnan osa-alueella voisi olla mahdollista kiinnittää enemmän huomiota hävikkiin, etenkin kun alustavien tutkimusten mukaan verkko-ostaminen saattaa lisätä hävikin määrää kotona. Ideoita voisivat olla esimerkiksi mahdollisuus valita “punalaputettuja” tuotteita tai epätäydellisiä vihanneksia ja hedelmiä verkkokaupan ostoskoriin tai kotitalouden hävikinseurantatyökalun kehittäminen kaupan tarjoamaan mobiilisovellukseen.
Kauppa kumppanina hävikin vähentämisen verkostoissa
Kauppa voi osallistua ruokahävikin vähentämiseen yhteiskunnassa myös tekemällä yhteistyötä muiden kuin ruokaketjun perinteisten toimijoiden kanssa. Viime vuosina uusia yrityksiä on syntynyt ruokahävikin vähentämiseen Suomessa – esimerkiksi ResQ Club, Lunchie, Fiksuruoka.fi ja Kirkon Ulkomaanavun WeFood-hävikkimyymälä. Hävikkiviikolla kauppa on ollut mukana tempauksissa, kuten “Hävikkibattlessa”, jossa yläasteikäiset nuoret ovat loihtineet ruoka-annoksia kauppojen hävikistä. Ruoka-aputoiminnassa edelläkävijänä on ollut Vantaan Yhteinen pöytä, joka on vuodesta 2015 lähtien jakanut ylijäämäruokaa hävikkiterminaalin kautta eteenpäin. Mallia ollaan parhaillaan levittämässä ympäri Suomen. Monitoimijayhteistyön kautta kauppa voi profiloitua vastuullisena toimijana yhteiskunnassa ja kestävän kehityksen aktiivisena edistäjänä.
Elina Närvänen on palvelujen ja kaupan apulaisprofessori Tampereen yliopistossa. Hänen johtamansa “Wastebusters”-tutkimusryhmä on tutkinut ruokahävikkiä liiketaloudellisesta näkökulmasta vuodesta 2016 lähtien. Tutkimusryhmä on mukana marraskuussa 2020 alkavassa EU:n rahoittamassa LOWINFOOD-projektissa, jossa testataan erilaisia innovaatioita ruokahävikin vähentämiseksi eri kohdissa ruokaketjua.
