Myös palveluiden kilpailukyky on olennainen työllisyyden vahvistumisessa
Hallituksen budjettiriihen päätökset eivät ole riittäviä työllisyysongelmien ratkaisemiseen, ja myös veropäätökset jäävät vajaiksi. Kaupan liitto peräänkuuluttaa hallitukselta palvelusektorin ja kaupan kilpailukyvyn huomioimista muiden toimialojen rinnalla, jotta talouden pyörät saadaan pyörimään täysimääräisesti.
Kauppa tukee hallituksen pyrkimyksiä koronaviruksen seurausten hillitsemisessä. On tärkeää, että testaamisen osalta kaikki kustannukset katetaan ja siten mahdollistetaan turvallinen ja sujuva työssäkäynti ja asiointi. Talouden mahdollisimman normaali toiminta on parasta kasvu- ja työllisyyspolitiikkaa.
Hallituksen veropäätökset jäävät kuitenkin kokonaisuudessaan vajaiksi. Tämä koskee niin sähköveroa kuin kannustinloukkujakin.
Verkko- ja etäkaupan globaali luonne on muuttanut merkittävästi kaupan toimintaympäristöä. Hallitus laski sähköveroa teollisuuden osalta, mutta päätöksen ulkopuolelle jätettiin koko palvelusektori ja kauppa sen suurimpana toimialana.
“Kotimaisen kaupan alan epäreilu kilpailuasema kansainvälisessä vertailussa korostuu nyt entisestään. Kaupan sähköveron vaiheittainen alentaminen teollisuuden tasolle parantaisi merkittävästi kaupan toimialan kansainvälistä kustannuskilpailukykyä ja mahdollisuuksia kamppailla Pohjoismaihin rynnistävää Amazonia tai kiinalaisia halpakauppajättejä vastaan”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi toteaa.
“Päivähoitomaksujen alentaminen ei ratkaise kauppaa piinaavaa kannustinloukkuongelmaa. Kun ansiotuloverotuskaan ei varsinaisesti kevene, työnteon kannustimet eivät parane. Budjetin veroratkaisuilla ei myöskään tueta riittävästi kuluttajien ostovoimaa ja sitä kautta yksityisiä kuluttajapalveluita”, Kiviniemi painottaa.
Myös työllisyyden parantamiseksi tehdyt päätökset jättävät toivomisen varaa. Hallitus tavoittelee 31 000 – 36 000 lisätyöllistä vuoteen 2029 mennessä. Toimet ovat osittain askelia oikeaan suuntaan, mutta kauppa on huolissaan työllisyystoimien hitaudesta ja pitää niitä kokonaisuutena riittämättöminä taloudelliseen tilanteeseen nähden.
“Kaikilla jatkovalmisteluun siirtyvillä toimilla ja työelämän lakihankkeilla tulee olla laskettavissa oleva positiivinen työllisyysvaikutus. Tästä syystä mitään sellaisia työlainsäädännön hankkeita, jotka käytännössä nostavat rekrytointikynnystä, lisäävät yrityksille hallinnollista byrokratiaa tai kustannuksia ei tule toteuttaa, sillä ne vaikeuttavat työllisyystavoitteen saavuttamista entisestään”, Kiviniemi sanoo.
EU:n elpymisvälineen rahoitus kohdistettava toimialaneutraalisti
Kauppa työllistää lähes 300 000 suomalaista ja uudet työpaikat ovat viime vuosina syntyneet nimenomaan palvelualoille. Siksi on tärkeää, että kaupan toimijoiden kilpailukyky huomioidaan muiden toimialojen rinnalla.
“EU:n elpymisvälineen osalta onkin välttämätöntä, että rahoitus kohdistetaan toimialaneutraalisti. Uudistumiselle, sähköistämiselle ja digitalisoinnille on paljon potentiaalia myös kaupassa ja muissa palveluissa”, Kiviniemi päättää.
Lisätietoja: Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 050 511 3189, mari.kiviniemi@kauppa.fi
