kilpailukyky

Kauppa ja kunnat – mukana ihmisten arjessa

Mari Kiviniemi
Viime viikonloppu oli kaikkialla Suomessa poikkeuksellisen lämmin ja keväinen. Arvailun varaan jää, olisivatko mökit ja ulkoilu houkutelleet kansalaisia enemmän puoleensa kuin avoinna olleet vaaliuurnat, ja mikä olisi ollut koronan vaikutus. 18. huhtikuuta nimittäin olisi alkuperäisen aikataulun mukaan pitänyt järjestää kuntavaalit.

Kansainvälistyminen on suomalaisen kaupan elinvoimaisuuden eliksiiri

Harri Broman
Korona turvotti viime vuonna julkisen keskustelun agendan, eikä muita teemoja viitekehykseen sitten juuri mahtunutkaan. Pandemian merkitystä ei tule tietenkään vähätellä. Kaupoilla on ollut merkittävä rooli turvallisen yhteiskunnan varmistajana, ja kaupoissa hyvin tehty turvallisuustyö mahdollistaa jatkossakin turvallisen asioinnin. Keskustelun agendaa ja toimien painopistettä on kuitenkin välttämätöntä laajentaa sulkemis- ja turvaamistoimista elinvoimaisuuden vahvistamiseen.

Tulevaisuusselonteon kirjallisen kuulemisen yhteenveto julkaistu – kauppa suurten muutosvoimien ristipaineessa

Kaupan alan tulevaisuusselontekoa työstetään parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön vedossa. Viime keväänä ministeriö toteutti kirjallisen kuulemisen, jonka tuloksista on julkaistu nyt yhteenveto. Sen perusteella alan rakennemuutosta vievät keskeisimmin eteenpäin digitalisaatio, yritysvastuu, osaamisen ja koulutuksen muutokset sekä työvoiman saatavuus.

Kaupan terveiset budjettiriiheen: Sähköveron alennuksella tukea kaupan kilpailukyvylle ja alan ilmastotyölle

Suomessa toimiva kauppa kamppailee alati kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Budjettiriihessä hallituksen tulee pohtia kaikkia keinoja yritysten ja työn tukemiseksi. Kaupan sähköveron vaiheittainen alentaminen teollisuuden tasolle parantaisi merkittävästi kaupan toimialan kansainvälistä kustannuskilpailukykyä. Kaupan prosessien sähköistäminen on yksi merkittävimmistä toimista alan tavoitellessa hiilineutraaliutta, joten sähköveron alentaminen on keskeinen tekijä myös alan ilmastotyössä.

Koronakeväästä kohti kaupan tulevaisuutta

Mari Kiviniemi
Suomi siirsi poikkeuslain syrjään, mutta korona ei ole vielä kadonnut. Kaupan alalla myyntiluvut ovat kehittyneet huhtikuun jälkeen suotuisasti, joten parempaan päin ollaan menossa. Vai ollaanko sittenkään? Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, mutta tänä kesänä on erityisen haastavaa hahmottaa edes tulevan syksyn tilannetta. Kaikki riippuu siitä, tuleeko koronatartunnoissa toista aaltoa ja koska rokote saadaan markkinoille.

Jätelainsäädäntö uudistuu – kansainväliset alustatoimijat saatava tuottajavastuun piiriin

Uudistuvan jätelainsäädännön myötä pakkausjätteiden keräämiseen ja kierrätykseen on tulossa uusia ja kiristyviä vastuita myös kaupalle. Tuottajavastuun laajenemisen myötä kustannukset kasvavat. Suomalaisen kaupan toimintaedellytysten varmistamiseksi olisi tärkeää, että tuottajavastuu laajenisi koskemaan myös kansainvälisiä verkkokauppoja ja alustatoimijoita.

Hallituksen on vahvistettava suomalaista kauppaa poistamalla EU:n ulkopuolisilta verkkotilauksilta 22 euron verovapausraja vuoden 2021 alusta

Euroopan komissio on ehdottanut verkkokauppaa koskevan direktiivipaketin voimaantulon lykkäämistä tammikuun 2021 alusta puolella vuodella eteenpäin. Pakettiin sisältyy suomalaiselle kaupalle tärkeä muutos, jonka myötä maahantuoduista, enintään 22 euron arvoisista tuotteista pitäisi jatkossa maksaa arvonlisävero. Myös hallitusohjelmaan viime vuonna kirjattu verovapausrajan poistaminen on erityisen akuutti koronakriisin kourissa kamppailevan kotimaisen erikoiskaupan kilpailukyvylle.

Ajankohtaiset uutiset sähköpostiisi