Analyysi: Komissio keskittyy ensi vuonna digivihreisiin teemoihin, unohtuvatko sisämarkkinat?
Komission työohjelmassa vuodelle 2021 keskiössä ovat koronaviruspandemian selättämisen ohella ilmasto ja viherelvytys, digitalisaatio sekä demokratian vahvistaminen Euroopassa ja sen ulkopuolella. Elinvoimaisten yritysten ja toimivien sisämarkkinoiden rooli kriisin selättämisessä sekä digitaalisten ja vihreiden ratkaisujen kehittämisessä jäävät kuitenkin vähälle huomiolle.
Komission työohjelma julkaistiin tällä kertaa hyvin vähäisen medianäkyvyyden saattelemana. Liekö syynä vääntö EU:n seuraavien vuosien budjetista, joka on vallannut tilaa muun EU-politiikan uutisoinnilta, koronakriisi vai jokin muu. Koska työohjelmassa käydään läpi koko seuraavan vuoden poliittiset tavoitteet ja tulevat aloitteet, siihen perehtymistä voi suositella jokaiselle.
Lehdistötiedotteen mukaan työohjelman ”tarkoituksena on tehdä Euroopasta terveempi, oikeudenmukaisempi ja vauraampi ja samalla nopeuttaa pitkällä aikavälillä Euroopan mukautumista digitaaliseen aikakauteen”.
Yleviä tavoitteita, jotka näyttävät sivuuttavan sen seikan, että Euroopan vauraus ja sen myötä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edellytykset rakentuvat kilpailukykyisten yritysten ja kestävän talouden varaan. Myös digitaalisia ja vihreitä ratkaisuja kehitetään tavallisesti yritysmaailmassa tai yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa, ei virastoissa.
Vuonna 2021 komissio on omien sanojensa mukaan siirtämässä painopisteen strategiatyöstä toimeenpanoon, mikä näkyy ennen kaikkea lainsäädännön määrän kasvussa. Uusia tai päivitettäviä direktiivejä ja asetuksia on listattu yhteensä reilut 80 kappaletta, minkä päälle tulevat tälle vuodelle aikataulutetut, mutta koronan takia viivästyneet lakiesitykset.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa edistetään neljän kokonaisuuden kautta: 55-valmiuspaketti, kiertotalous, luonnon monimuotoisuus ja kestävä älyliikenne. Suoraan tai välillisesti kaupan alaan vaikuttavista hankkeista voidaan esimerkkeinä mainita energiatehokkuuteen ja energian käyttöön, tuotteiden kestävyyteen ja kierrätykseen sekä luomutuotantoon liittyvät toimintasuunnitelmat ja lakiesitykset. Nämä voivat kasvattaa yritystoiminnan kustannuksia, mutta luoda myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Vuoteen 2030 asti katsovan digitalisaatiotiekartan laatiminen antaa elinkeinoelämälle mahdollisuuden vaikuttaa siihen, mihin EU:n digipolitiikka kulkee lähivuosina. Tarvetta vaikuttamiselle onkin, koska nyt lainsäädäntörintamalla on odotettavissa aloitteita lähinnä dataan ja tekoälyyn liittyvistä teemoista. Loppuvuodelle mahtuu lisäksi lakiesitys elektroniikan suunnitteluvaatimuksista ja kuluttajaoikeuksista, mikä saattaa osoittautua kaupan alan kannalta merkittäväksi.
Tässä kohdassa on syytä esittää pieni moite komission suuntaan. Työohjelmassa sisämarkkinat mainitaan vain kertaalleen puhuttaessa sääntelyn täytäntöönpanosta. Muun muassa verkkokaupassa ja palvelumarkkinoilla tarvetta on tehokkaamman täytäntöönpanon ohella uusille säännöille, etenkin jos näitä ei oteta esille joulukuussa julkaistavassa DSA-paketissa tai muissa jo aiemmin ilmoitetuissa lakiesityksissä.
Muitakin yritystoimintaan yleisesti vaikuttavia hankkeita käynnistetään ja jatketaan ensi vuonna. Teollisuus- ja kilpailupolitiikan uudistukset, investointisuojan parantaminen ja yritysvastuusääntely ovat komission ohjelmassa jo ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Mukana roikkuvat myös mm. tuoteturvallisuus ja haavoittuvien kuluttajien suojelu, jotka vaativat kaupan alan täyden huomion. Tekemistä siis riittää.
Työohjelma ja sen liitteet, joissa on listattu tulevat aloitteet ja niiden aikataulutus, löytyvät komission verkkosivuilta.
Ilari Kallio työskentelee EU-edunvalvonnan ja yrityslainsäädännön johtavana asiantuntijana Kaupan liitossa.
Pääkuva 123RF, Ilari Kallion kuva Marjo Koivumäki / Studio Apris Oy
