Vähittäismaksamisen kustannukset huolestuttavat kauppaa
Koronapandemia on muuttanut kuluttajien ostokäyttäytymistä ja maksamisen muotoja, ja käteistä käytetään yhä vähemmän maksuvälineenä. Samaan aikaan lähi- ja mobiilimaksamisesta on tullut entistä suositumpaa. Kehitystä ovat vauhdittaneet ohjeistukset korttimaksamisen suosimisesta turvallisen asioinnin varmistamiseksi.
Käteisen käytön vähetessä käteisjärjestelmän kustannukset uhkaavat nousta. Vastuu käteisen kehittämisestä kuuluu maksuvälineen liikkeellelaskijoille eli keskuspankeille. Keskuspankkien tulisikin varmistaa, että heidän tarjoamansa maksuväline on kaikille osapuolille – kuluttajille, kaupalle ja pankeille – kustannustehokas ja kilpailukykyinen maksamisen muoto.
Kaupalle aiheuttavat huolta myös korttimaksamisen kustannukset. Eurooppalaisella tasolla on vuodesta 2015 alkaen säännelty korttimaksujen siirtohintoja. Sääntely ei ole kuitenkaan tuonut merkittävää parannusta tilanteeseen, kun kansainväliset korttiyhtiöt ovat nostaneet muita korttimaksuja, jotka eivät ole olleet sääntelyn piirissä. Nämä kustannukset ovat siirtyneet kauppojen maksettavaksi.
Eurooppalainen kaupan alan etujärjestö EuroCommerce teetti syksyllä 2020 selvityksen, jonka mukaan sääntelyn ulkopuolella olevat korttimaksut (scheme fee) ovat muodostaneet vuodesta 2016 lähtien yhteensä 1,46 miljardin euron kulut eurooppalaisille kaupoille. Kyseessä on siis varsin merkittävä kuluerä. Komission tulisikin tarkastella korttimaksamisen kustannuksia kokonaisuutena sekä ryhtyä tarvittaviin toimiin sääntelyn muuttamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi.
Eurooppalaisen vähittäismaksamisen tulevaisuutta hahmoteltiin viime syksynä ilmestyneessä EU:n vähittäismaksustrategiassa. Tiedonannossaan komissio totesi, että eurooppalaisten maksumarkkinoiden pirstaloituminen kansallisten rajojen mukaan hyödyttää muutamaa suurta globaalia toimijaa, jotka hallitsevat Euroopan sisäisiä rajat ylittäviä maksumarkkinoita kokonaisuudessaan. Tiedonannon mukaan maailmanlaajuisten maksukorttiverkostojen ja teknologian tarjoajien kaltaisia suuria globaaleja toimijoita lukuun ottamatta Euroopassa ei ole yhtään digitaalista maksuratkaisua, joka toimisi kivijalka- ja verkkokaupoissa kaikkialla Euroopassa.
Eurooppalaisella tasolla on aloitettu toimet tiedonannossa mainittujen eurooppalaisten haasteiden ratkaisemiseksi. Ryhmä eurooppalaisia pankkeja on yhdessä maksupalveluyhtiö Netsin ja Worldlinen kanssa käynnistänyt eurooppalaisen maksualoitteen (European Payments Initiative, EPI). Aloitteen tavoitteena on saada aikaan yleiseurooppalainen maksutapa – maksukortti ja digitaalinen lompakko – kivijalkakaupassa ja verkossa maksamiseen sekä henkilöiden väliseen maksamiseen SEPA-pikasiirtoa hyödyntäen. Suomesta hankkeessa on mukana OP Ryhmä. Komissio ja Euroopan keskuspankki (EKP) ovat antaneet hankkeelle tukensa. Alustavien arvioiden mukaan uusi maksutapa olisi mahdollisesti valmis vuosikymmenen puolivälissä.
EKP on puolestaan aloittanut selvitystyön eurojärjestelmän tarjoamasta digitaalisesta eurosta. Lokakuussa julkaistun EKP:n työryhmäraportin mukaan digitaalisen euron käyttöönotto olisi perusteltua, mikäli käteisen käyttö koko euroalueella vähenee merkittävästi, euroalueen ulkopuolelta tuleva ei-euromääräinen maksupalvelu yleistyy euroalueella merkittävästi, digitaalista euroa tarvittaisiin rahapolitiikan toimeenpanoon tai sitä tarvitaan varajärjestelmänä esimerkiksi kyberuhkien varalta. Päätöstä digitaalisen euron käyttöönotosta ei ole tehty, mutta selvitystyö jatkuu lähivuosina.
Uudet digitaaliset maksutavat eivät tuo nopeaa muutosta vähittäismaksamisen kustannuksiin, mutta onnistuessaan ne voivat tuoda kaupoille kustannustehokkaita maksamisen vaihtoehtoja vuosikymmenen puolivälissä tai sen loppupuolella. Uusien maksutapojen menestymisen edellytykset paranevat, mikäli kehitystyötä ja sääntelyä valmistellaan tiiviissä vuoropuhelussa kaupan alan toimijoiden kanssa.
Simo Hiilamo on Kaupan liiton edunvalvontajohtaja.
