Korona sysäsi kauppaa kasvuun – työllisyys heikkeni
Vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi koronavuonna vajaat neljä prosenttia. Korona kuitenkin kohteli kaupan toimialoja hyvin vaihtelevasti. Liikevaihdon kasvu viime vuonna ei näy kaupan työllisten tai yritysten määrän kasvuna, vaan ne jatkavat trendinomaista laskuaan. Digikaupan pandemia siivitti ennätyslukemiin. Ostovoimasta, osaamisesta ja yrittäjyydestä huolehtiminen ovat avainasemassa koronan jälkeiseen aikaan siirryttäessä.
Koronavuosi kohteli kauppaa hyvin kahtalaisesti. Alustavien tietojen perusteella vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi vajaat neljä prosenttia, mutta esimerkiksi päivittäistavarakauppa sai koronapandemiasta vielä ylimääräisen kasvusysäyksen. Päivittäistavarakaupan liikevaihto kasvoi alustavien tilastojen mukaan lähes 7 prosenttia ja liikevaihdon määrä noin viisi prosenttia viime vuonna.
Erikoiskaupalle koronavuosi oli hyvin ristiriitainen. Varsinkin rautakauppa, kodin tekniikka sekä urheilu- ja sisustuskauppa suorastaan hyötyivät koronan aiheuttamasta liikkuvuuden vähenemisestä ja etätyön ja -opiskelun yleistymisestä. Samalla muun muassa muotikauppa menetti vuoden liikevaihdosta lähes neljänneksen.
Kuluvan vuoden kasvuun vaikuttaa myös pandemian pitkittyminen. Mitä pidempään liikkumisen ja matkustamisen sekä muiden palveluiden käytön vähäisyys jatkuvat, sitä kauemmin tiettyjen vähittäiskaupan alojen kasvu säilyy nopeana ja toisaalta joidenkin alojen ahdinko syvenee.
Kaupan liitto arvioi vähittäiskaupan liikevaihdon määrän kasvavan tänä vuonna noin 2,5 prosenttia, jos pandemia alkaa hiipua ja liikkuminen, matkustaminen ja palveluiden käyttö vilkastuvat jo kesän aikana. Ensi vuonna koronan tuoma ylimääräinen kasvusysäys on haihtunut ja vähittäiskaupassa palataan lähemmäs aikaisempia kasvulukuja.
“Täysin entiselleen vähittäiskauppa ei koronan jälkeen palaa. Jotkut muutokset niin kuluttajakäyttäytymisessä kuin kaupan omissakin toiminnoissa ovat pysyvämpiä”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja arvioi tulevaa.
Digitalisoituminen vaatii investointikykyä ja osaamista
Koronapandemia vauhditti monia kehitystrendejä, jotka vaikuttivat taustalla jo aikaisemminkin. Yksi niistä oli digitalisoituminen. Digiostaminen yleistyi vauhdilla, ja sen vuosikasvu viime vuonna ylsi koko 2010-luvun ennätykseen.
”Digiostamisen keskimääräinen vuosikasvu 2010-luvulla on ollut noin 10 prosenttia, kun viime vuoden kasvu hypähti 18 prosenttiin”, Kurjenoja kuvaa kehitystä.
Vaikka pandemian väistyttyä digikaupan hurjimmat kasvuluvut jäävätkin historiaan, korona on vauhdittanut myös lähivuosien digikauppaa.
”Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että erikois- ja käyttötavarakauppa pystyisivät investoimaan voimakkaasti digitalisaatioon sekä palvelu- ja tuotekehittelyyn, jotka kantaisivat myös kansainvälisillä markkinoilla”, Kurjenoja korostaa.
Globaaleista verkkokaupan markkinoista ja digitalisaation tuomista mahdollisuuksista hyötyminen edellyttää panostuksia myös osaamiseen eri koulutusasteilla.
”Osaamisen jatkuva kehittäminen on erityisen tärkeää, jotta kotimainen kauppa pysyy kilpailukykyisenä entistä kireämmässä kansainvälisessä kilpailussa”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi painottaa.
Kiviniemen mielestä on myös ensiarvoisen tärkeää, että kuluttajien ostovoimasta huolehditaan, kun talouspolitiikassa siirrytään elvyttämisestä sopeuttamiseen.
“Tuloverotuksen lisäksi arvonlisäverolla on iso vaikutus ostovoimaan ja kotimaiseen kauppaan”, Kiviniemi muistuttaa.
Kaupan alan yrittäjyyttä on vahvistettava
Liikevaihdon kasvu viime vuonna ei näy työllisten määrän kasvuna. Kahdessa vuodessa vähittäiskaupan työllisyys on kutistunut 25 000 työllisellä, eikä merkittävää kasvua ennusteta lähivuosille
Työllisyyden vähenemiseen vaikuttaa kansainvälisen ja kotimaisen kilpailun kirittämä toimintojen tehostuminen, mikä näkyy muun muassa digitalisoitumisena, automatisaationa ja ketjuuntumisena.
”Sinällään tehokkuus ja siten kansainvälisen kilpailukyvyn kohentuminen eivät ole huonoja asioita”, Kurjenoja toteaa.
Taustalla on kuitenkin jo pitkään jatkunut kehitys, jossa yritysten määrä on pienentynyt esimerkiksi kansainvälisten ketjujen vallattua markkinoita ja jossa uusia yrityksiä on perustettu aikaisempaa vähemmän. Uusien yritysten myötä tulee uusia ajatuksia, innovaatioita ja uutta kilpailua, mikä on tärkeää sekä alan omalle kehitykselle että kaupan ympärillä toimiville teknologia- ja palveluyrityksille.
”Mitä enemmän meillä on kaupan pääkonttori- tai tutkimus- ja kehitystoimintoja, sitä enemmän kauppa luo ympärilleen kasvua”, Kurjenoja muistuttaa.
Yrittäjyyden vahvistaminen vaatii myös kaupunkikeskustojen elinvoimaisuudesta huolehtimista. Siinä kivijalkakaupoilla on tärkeä merkitys.
”Kun pääsemme ’uuteen normaaliin’, on entistä tärkeämpää, että kaupunkikeskustojen toimivuuden, saavutettavuuden ja viihtyvyyden eteen tehdään hartiavoimin töitä yrittäjyyden mahdollistamiseksi. Kauppa oli murroksessa myös Suomessa jo ennen koronaa, eikä pandemia ole muuttanut tilannetta”, Kiviniemi sanoo.
Liite: Kaupan näkymät 2021−2023 / eLiite
Jäsenille tarkoitettu laajempi liitepaketti on ladattavissa jäsensivujen Tutkimukset-osiosta kohdasta Kaupan näkymät (vaatii kirjautumisen).
Lisätietoja:
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, 050 511 3189, mari.kiviniemi(at)kauppa.fi
Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
* Hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto
