Yrityslähestymiskielto tulossa Ruotsiin, tarvittaisiin Suomessakin
Yrityslähestymiskielto tulee Ruotsissa voimaan maaliskuun alussa. Vastaava tarvittaisiin Suomeenkin, sillä vakavat väkivaltatilanteet ovat kaupoissa yhä yleisimpiä. Korona-aikana ne ovat yleistyneet entisestään.
Kaupan liiton jäsenyritykset pitivät vuoden 2020 aikana kirjaa henkilökuntaan tai asiakkaisiin kohdistuneesta väkivallan uhkasta ja suoranaisesta väkivallasta. Ne yleistyivät viime vuoden aikana selvästi, vaikka vakavat uhkatilanteet ja väkivalta ovat ylipäätään yleistyneet 2010-luvun alusta saakka. Kaupan liiton turvallisuusvaliokunnan kokoamien tietojen mukaan myös muu häiriökäyttäytyminen lisääntyi viime vuonna paikoin jopa 50 prosenttia, varkaudet puolestaan toimipaikasta riippuen 10‒20 prosenttia.
”Häiriökäyttäytyminen kaupoissa on viime aikoina lisääntynyt huomattavasti. Yrityslähestymiskielto mahdollistaisi puuttumisen vakavaan väkivaltaan ja sen uhkaan. Jos kaupan keinovalikoimassa olisi yrityslähestymiskielto, se toimisi ainakin joillekin henkilöille myös ennaltaehkäisevästi”, arvioi Kaupan liiton turvallisuusasiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb.
”Vuodesta 2020 huomionarvoista on, että väkivallan uhka ei aina liity mitenkään varastamiseen. Toisaalta varkauksien yhteydessä väkivaltaa ollaan valmiita käyttämään hyvinkin herkästi siksi, että vältyttäisiin kiinni jäämiseltä, eikä varastettavan tuotteen arvolla ole silloin juuri merkitystä”, Kuljukka-Rabb piirtää tilannekuvaa. Hän toimii Kaupan liiton turvallisuusvaliokunnan sihteerinä. Valiokunta on varsin hyvin selvillä liiton jäsenyritysten tilanteesta.
Niukasti keinoja suojata työntekijöitä toistuvalta uhkailulta
Kaupan liitto on useiden muiden palvelutoimialojen kanssa pitänyt esillä jo vuosien ajan tarvetta muuttaa lainsäädäntöä niin, että se mahdollistaisi yrityslähestymiskiellon.
Nykyisin lähestymiskieltoa voi hakea vain yksityishenkilö toiselle yksityishenkilölle. Jos työntekijää uhkaillaan työpaikalla toistuvasti, työnantaja ei voi hakea lähestymiskieltoa laittomiin uhkauksiin syyllistynyttä asiakasta kohtaan. Ei silloinkaan, vaikka tämä uhkailisi toimipaikassa useita työntekijöitä tai jopa koko henkilökuntaa.
”Lainsäädännössä ei nyt ole mekanismia, jonka avulla voitaisiin estää toistuvasti, vakavan uhkailevasti käyttäytyvää henkilöä pääsemästä kaupan tiloihin. Käytännössä ei toimi, että työnsä puolesta toistuvasti uhkailun kohteeksi joutuvat työntekijät joutuisivat hakemaan lähestymiskieltoa yksityishenkilönä. Olisi parempi, että yritys voisi hakea kieltoa toimipaikkakohtaisesti”, Kuljukka-Rabb vetää yhteen.
Yrityslähestymiskielto: vakavan, toistuvan uhkan jälkeen
Yrityslähestymiskiellosta puhuttaessa Kaupan liitto tarkoittaa vakavia tilanteita. Sellaista ei haettaisi myymälävarkauden tai ryöstönkään jälkeen, vaan toistuvasta, vakavasta väkivallan uhkasta, jatkuvasta ja pitkäaikaisesta häiriökäyttäytymisestä, jossa voi olla suoranaisen vainon piirteitä. Kynnys on korkealla, liitosta painotetaan.
Ruotsissa yrityslähestymiskielto on siis tulossa voimaan maaliskuun alusta. Asiaa on pidetty esillä myös Suomessa jo pidempään. Se oli esillä valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmassa vuonna 2012, jolloin päätettiin selvittää lähestymiskiellon tyyppistä menettelyä. Selvitystä ei kuitenkaan tehty.
Väkivallan uhka Suomessa yleisempi kuin vertailumaissa
Uhkatilanteiden yleistymisestä kaupan alalla kertoo jo keväällä 2019 julkaistu Toinen kansallinen yritysuhritutkimus, joka kohdistui vähittäiskauppaan sekä majoitus- ja ravintola-alaan. Tutkimuksen teki Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Siitä ilmeni sekin, että uhkailu ja häiriköinti ovat kaupan alalla Suomessa yleisempää kuin Länsi-Euroopan vertailumaissa – esimerkiksi yleisempää kuin Ruotsissa.
Selvityksen data oli vuodelta 2018. Tuolloin 71 prosenttia kaupan alan toimipaikoista oli kokenut edeltävän vuoden aikana jotain tai joitain tutkimuksessa kysytyistä rikostyypeistä: esimerkiksi varkauksia, työntekijöihin kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkailua, petoksia tai vahingontekoa. Yleisin rikostyyppi oli asiakkaan tekemä varkaus. 56 prosenttia kaupan toimipaikoista oli joutunut erilaisten varkauksien kohteeksi.
Toiseksi yleisintä oli työntekijään kohdistunut väkivalta tai uhkailu. Tällaista oli ilmennyt 17 prosentissa kaupan toimipaikoista. Kaupan alan toimipaikoista 6 prosentissa työntekijään oli kohdistunut toistuvaa häirintää tai vainoamista työaikana tai työtehtävien yhteydessä. Tutkimuksen aikaan vain vajaa viidennes (17 %) työntekijään kohdistuneesta väkivallasta tai uhkailusta ilmoitettiin poliisille.
Tutkimukseen osallistui vuonna 1 195 toimipaikkaa, joista 660 oli kaupan alalta. Tutkimus kattoi koko Suomen ja edusti kaupan alalta kaiken kokoisia vähittäiskaupan toimipaikkoja.
Kuva: 123RF
