Sähkön siirtohintojen jatkuva kasvu huolestuttavaa – hallituksen esitys ei pureudu todelliseen ongelmaan
Sähkön siirtohintojen jatkuva kasvu rokottaa sekä kuluttajien ja yritysten kukkaroita että oikeustajua. Kaupan liitto on huolissaan siitä, että siirtohintojen kohtuullistamiseksi annetut lakiesitykset eivät tuo ratkaisua sähkön siirtohinnoittelun valvontamenetelmissä vallitseviin puutteisiin. Myös takautuvien sähkönsiirtomaksujen tasoitusjakson pidentäminen aiheuttaisi asiakkaille epäoikeudenmukaisia ja ennakoimattomia hinnankorotuksia.
Hallitus on ehdottanut muutettavaksi sähkömarkkinalakia sekä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annettua lakia. Uudistuksen tarkoituksena on hillitä siirtohintojen korotuksia. Palvelualojen suurimpana sähkön käyttäjänä kaupan ala on hyvin huolissaan kohtuuttomista sähkön siirtohinnoista ja suurista tuotoista, joita hallituksen esittämillä lakimuutoksilla ei edelleenkään pystyttäisi suitsimaan.
Sähkön siirtohintojen jatkuvan kasvun aiheuttajana pidetään Energiaviraston sähköyhtiöille vuosittain laskeman kohtuullisen tuoton laskentamallia, jossa kohtuullisen tuoton prosentti lasketaan Energiaviraston mallin mukaisista yhtiökohtaisista sähköverkkoon sitoutuneesta pääomasta, kun se tulisi laskea sähkönverkon todellisista investoinneista.
Suomen Sähkönkäyttäjät ry ELFIn tekemien selvitysten mukaan vuonna 2019 sähköverkkoyhtiöt ovat saaneet veloittaa asiakkailtaan – kuluttajilta ja yrityksiltä – yli 480 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä todelliset investoinnit ja yhtiöiden pääomarakenteet edellyttävät. Sähkön siirtokustannukset kasvavat vuosi vuodelta suuremmiksi, jos niihin ei puututa lainsäädännöllä.
Kaupan liitto näkee, että laissa tulisi ehdottomasti ottaa kantaa sähkön hinnoittelun valvontamenetelmissä noudatettaviin yleisiin periaatteisiin ja asettaa niille nykyistä selkeämmät raamit.
”On erittäin tärkeää, että Suomen sähkömarkkina on asiakkailleen luotettava ja läpinäkyvä. Sähköverkkoyhtiöillä on velvollisuus tuottaa siirto- ja jakelupalvelut verkkoonsa käyttäjille kustannustehokkaalla tavalla, ja verkkoliiketoiminnan tuoton tulisi olla kohtuullinen”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi sanoo.
Täystyrmäys alijäämän tasoitusjakson pidentämiselle
Nykysääntelyn perusteella sähköyhtiöt saavat tulevina vuosina veloittaa asiakkailtaan perimättä jäänyttä tuottoa, ns. alijäämää, sähkönsiirtomaksuina takautuvasti ja tehdä siten korkeampaa tulosta kuin mitä sääntely muuten sallisi.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan alijäämän tasoitusjakson pidentämistä jopa neljällä vuodella nykyisestä yhdestä tasoituskaudesta kahteen. Kaupan liitto näkee, että nykyisessä sähkömarkkinalaissa on ajateltu hyvin vähän asiakkaiden oikeusturvaa, jota ehdotettu tasoituskauden pidentäminen entisestään vähentää.
Jälkikäteisellä laskutusoikeudella kaupan yrityksille syntyy piilovelkaa, jonka suuruudesta he eivät ole tietoisia. Piilovelka ei tule esille asiakkaiden ja verkkoyhtiöiden välisissä asioinneissa, alueilla tapahtuvissa kiinteistökaupoissa tai uusissa sähköliittymissä. ELFIn laskelmien mukaan esimerkiksi hypermarkettien kohdalla piilovelka sähköyhtiöille voi olla jopa satoja tuhansia euroja. Kokonaisuudessaan tämä piilovelka on kansantaloudellisesti hyvin merkittävä, sillä kyse on noin miljardista eurosta.
”Alijäämän tasoitusjakson pidentämistä ei voida mitenkään perustella, sillä se tarkoittaa asiakkaiden kannalta epäoikeudenmukaisia ja ennakoimattomia hinnankorotuksia. Ehdotus on haitallinen kuluttajille ja yrityksille ja vastoin yleistä oikeustajua sekä kohtuutta”, Kiviniemi toteaa.
