Työsuhdetietoisku: Lomarahan määräytyminen ja maksaminen

Lomarahan maksamisen edellytykset ja määrä

Lomarahan maksaminen perustuu Kaupan työehtosopimukseen. Vuosilomalaissa ei säädetä lomarahasta, joten oikeutta lomarahaan ei automaattisesti olisi, mikäli henkilö ei kuulu Kaupan työehtosopimuksen piiriin. On kuitenkin tavallista, että esimerkiksi ylemmille toimihenkilöille, jotka eivät ole Kaupan työehtosopimuksen piirissä, on työsopimuksissa erikseen sovittu lomarahasta. Mikäli työsopimuksessa on sovittu lomarahasta tai yrityksen käytäntönä on ollut maksaa lomaraha, on työntekijä siihen oikeutettu, vaikkei hän Kaupan työehtosopimuksen piiriin kuuluisikaan.

Jotta työntekijä olisi oikeutettu lomarahaan, täytyy hänellä olla kertyneitä vuosilomapäiviä. Jos työntekijä ei ole ansainnut vuosilomapäiviä lainkaan, ei hän voi saada lomarahaakaan. Jos työntekijä on vapaan ansainnan piirissä, ei hän ole oikeutettu lomarahaan. Myöskään lisävapaapäiviltä ei makseta lomarahaa.

Lomarahan maksaminen edellyttää, että työntekijä

1. lähtee lomalle ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja
2. palaa työhön heti vuosilomansa päätyttyä.

Lomaraha on puolet (50 %) työntekijän vuosilomapalkasta. Lomarahan suuruuden määrittämistä varten työnantajan on laskettava työntekijän vuosilomapalkka.

Hyväksyttävät poissaolot

Jos työntekijä on poissa työstä loman päättyessä, tulee poissaolon syyn olla hyväksyttävä tai poissaoloon on oltava työnantajan suostumus, jotta työntekijä olisi oikeutettu lomarahaan. Vuosilomalain 7.2 §:ssä luetellut työssäolopäivien veroiset poissaolot ovat hyväksyttäviä poissaoloja. Hyväksyttävinä poissaoloina pidetään mm. sairauslomaa, lomautusta, opintovapaata ja perhevapaita (pl. hoitovapaa). Toisinsanoen jos työntekijä jää suoraan vuosilomaltaan opintovapaalle tai lomautus jatkuu suoraan vuosiloman jälkeen, on työntekijä oikeutettu lomarahaan.

Esimerkki: Työntekijä on kokoaikaisesti lomautettuna kesä-, heinä- ja elokuun. Työntekijä pitää lomautuksen aikana kuitenkin neljän viikon kesälomansa, jonka ajalta hänelle maksetaan normaali vuosilomapalkka. Lomautus jatkuu heti kesäloman jälkeen ilman, että työntekijä palaa välissä töihin. Työntekijä on oikeutettu kesälomapalkan lisäksi myös lomarahaansa, vaikkei hän palaakaan fyysisesti takaisin töihin, sillä lomautus on vuosilomalain 7.2 §:ssä mainittu työssäolon veroinen poissaolo.

Työntekijällä on oikeus saada lomaraha myös silloin, jos hän ei palaa työhön loman päätyttyä työnantajan suostumuksella. Tällaisia tilanteita voivat olla esim. vuorotteluvapaa tai työnantajan myöntämä oma loma.

Erityistilanteet

Hoitovapaa

Hoitovapaan aikana tai hoitovapaaseen päättyvän loman lomaraha maksetaan vasta työntekijän palattua hoitovapaalta työhön.

Asevelvollisuus

Asevelvollisuutta suorittamaan lähtevälle maksetaan kertyneet vuosilomat lomakorvauksena. Lomaraha maksetaan vasta sitten, kun työntekijä palaa suorittamasta asevelvollisuuttaan. Lomaraha on tällöin puolet aiemmin maksetusta lomakorvauksesta.

Eläke

Vanhuus‑ tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä kaikesta kertyneestä vuosilomasta. Jos vanhuuseläkkeellä jo olevan kanssa solmitaan työsuhde, sen päättyessä ei enää makseta lomakorvauksesta lomarahaa.

Tuta-irtisanominen

Tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotulle työntekijälle maksetaan lomaraha koko pidettäväksi vahvistetun tai sovitun loman osalta, jos työsuhde päättyy loman aikana tai loman viimeisenä päivänä.

Esimerkki: Työntekijälle on sovittu kesäloma ajalle 1.–30.6. Työsuhde päättyy tuotannollisen ja taloudellisen irtisanomisen johdosta 15.6. (loman aikana). Lomaraha maksetaan koko sovitun loman ajalta, eli 30.6 asti.

Lomarahaa ei makseta siltä osin, kun lomapäiviä on kertynyt, mutta niitä ei ole sovittu tai määrätty pidettäväksi työsuhteen lopussa. Lopputilin yhteydessä maksettavasta lomakorvauksesta ei siis makseta lomarahaa.

Maksuajankohta

Mikäli lomarahan maksuedellytykset täyttyvät, maksetaan lomaraha vuosiloman alkaessa. Työpaikkakohtaisesti sovittaessa lomaraha voidaan maksaa muunakin ajankohtana. Mikäli yrityksessä on luottamusmies, työpaikkakohtainen sopimus lomarahan maksamisesta solmitaan hänen kanssaan.

Työnantaja voi yksipuolisesti päättää, että puolet kesäloman lomarahasta maksetaan joulua edeltävänä palkanmaksupäivänä. Tällöin puolet kesäloman lomarahasta maksetaan normaalisti kesäloman alkaessa ja puolet joulua edeltävän palkanmaksun yhteydessä. Tämä vaihtoehto ei edellytä työpaikkakohtaista sopimusta.

Talviloman lomaraha voidaan työnantajan yksipuolisella päätöksellä maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä. Kaupan työehtosopimuksen mukaan enintään kuuden päivän loman lomaraha voidaan aina maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.

Takaisinperiminen

Mikäli työntekijälle on maksettu lomaraha ja työntekijä ei ole palannut lomaltaan työhön (eikä poissaololle ole hyväksyttävää syytä tai työnantajan suostumusta), työnantaja voi periä maksamansa lomarahan takaisin.

Tällainen tilanne tulee eteen, jos työnantaja irtisanoo työntekijän henkilökohtaisista syistä tai jos työntekijä irtisanoo itsensä ja työsuhde päättyy vuosiloman aikana ilman, että työntekijä palaa takaisin työhön. Tällöin maksettu lomaraha voidaan periä takaisin. Työsopimuksen purkutapauksissa tilanne on luonnollisesti sama.

Lomaraha rinnastuu palkkaennakkoon, joten kuittaussäännöt eivät koske lomarahan takaisinperintää. Näin ollen takaisinperittävä lomaraha voidaan kuitata palkasta täysimääräisesti.

Mikäli työntekijä palaa lomansa jälkeen töihin edes yhdeksi päiväksi, työnantajalla ei ole takaisinperimisoikeutta.

Lomarahavapaa

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan pitämisestä vastaavana palkallisena vapaana. Sopimus lomarahan vaihtamisesta vapaaksi on tehtävä kirjallisesti.

Lomarahavapaa annetaan työntekijän työpäiviin kohdistuvana vapaana. Sen määrä saadaan sekä kuukausi- että tuntipalkkalaisille seuraavasti:

• lomaraha jaetaan työntekijän tuntipalkalla
• tunnit muutetaan työpäiviksi jakamalla ne työntekijän keskimääräisen työpäivän tuntimäärällä
• mahdollisilla yli jääneillä tunneilla yhtä työpäivää lyhennetään vastaavalla tuntimäärällä tai ne voidaan sopia maksettavaksi rahana.

Esimerkki: Työnantaja ja kokoaikainen (37,5 t/vk) työntekijä sopivat 24 päivän kesäloman lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Työntekijän kuukausipalkka on 1 920 €. Ensin täytyy laskea kuukausipalkasta työntekijän 24 lomapäivän lomapalkka seuraavalla tavalla: 1 920 / 25 x 24 = 1 843,20 €. Tästä saadaan 24 lomapäivää vastaava lomaraha, joka on (1 843,20 / 2 =) 921,60 €. Koska lomarahavapaa laskeminen saadaan aina työntekijän tuntipalkan kautta, täytyy tämä laskea seuraavaksi. Työntekijän tuntipalkka saadaan kuukausipalkasta jakajalla 160. Työntekijän tuntipalkka on siten (1 920 € / 160 =) 12 €.

Lomarahavapaan määrä saadaan jakamalla työntekijän kesäloman lomaraha tuntipalkalla. Lomarahavapaaksi muodostuu (921,60 / 12 =) 76,8 tuntia palkallista vapaata. Tunnit muutetaan työpäiviksi jakamalla ne työntekijän keskimääräisten työpäivien tuntimäärällä (76,8 / 7,5). 76,8 tuntiin mahtuu 2 täyttä 37,5 tunnin viikkotyöaikaa eli 10 työpäivää. Tästä jää yli jää vielä 1,8 tuntia (1 tunti 48 minuuttia). Yli menevät tunnit voidaan joko antaa vapaana lyhentämällä työntekijän työpäivä vastaavalla määrällä tai vaihtoehtoisesti ylimenevät tunnit voidaan maksaa lomarahana, jos niiden antaminen vapaana on hankalaa.

Lomarahavapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa. Mikäli työntekijä sairastuu lomarahavapaan aikana, noudatetaan vuosilomalain säännöksiä koskien siirto-oikeutta työkyvyttömyyden vuoksi.

Lomarahan maksuajankohdan muuttaminen ja/tai lomarahan vaihtaminen vapaaksi saattavat osittain auttaa työnantajia koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa. Kaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat julkaisseet yhteiset suositukset, joissa kehotetaan hyödyntämään esimerkiksi näitä sopimismadollisuuksia. Katso liittojen yhteiset suositukset täältä.

Oletko jo Kaupan liiton jäsen? Lisätietoja esimerkiksi lomapalkasta löydät jäsensivuiltamme Usein kysyttyä -osiosta sekä Kaupan vuosilomaoppaasta (vaatii kirjautumisen). Kaupan liiton työmarkkina-asiantuntijat vastaavat mielellään jäsenyritysten lisäkysymyksiin ma-ti ja to-pe klo 9–15 sekä keskiviikkoisin klo 9–14 numeroissa 09 1728 5151 ja 09 17 28 50 (vaihde).

Pääkuva: 123RF