Aloita oppilaitosyhteistyö tänään – se kannattaa!
Kaupan alalla eletään merkittävien muutosten aikaa. Digitalisaatio on jo pitkään ollut tärkeä osa kaupan toimintaa, mutta sen vaikutus korostuu entisestään kasvavan verkkokaupan myötä. Palvelualojen osaamiskartoituksen (3/2020) mukaan digitalisaatio on tärkein alaa muuttava megatrendi. Peräti 75 prosenttia yrityksistä koki sen tärkeimmäksi ajuriksi, joka muokkaa toimialan tulevaisuutta.
Jotta asiakas ostaisi jatkossakin, on myös digitaalisessa ympäristössä osattava myydä, kohdata ja sitouttaa asiakkaat. Osaamiskartoituksen perusteella seuraavan viiden vuoden osaamistarpeissa korostuvatkin erityisesti palveluorientoituneisuus, myyntitaidot ja ihmisten johtaminen. Digitaalinen ympäristö haastaa perinteisiä taitoja, mutta työntekijän aikaisempi myynti- ja asiakaspalveluosaaminen on lisäkoulutuksen kautta hyödynnettävissä myös verkossa.
Oppilaitosyhteistyö luo yrityksille erinomaisen väylän systemaattiseen osaamisen kehittämiseen. Kyselyn perusteella kaupan ala tekee kohtuullisen paljon yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa, tyydyttävässä määrin ammattikorkeakoulujen kanssa, mutta vähän tutkimusyhteistyötä yliopistojen kanssa. Kaikkien koulutustasojen osalta yhteistyölle on vielä lisää tilausta. Ammatillisten oppilaitosten kautta kehitetään muun muassa myyntityötä ja asiakaspalvelua, ja ammattikorkeakoulujen kautta voidaan kehittää esimerkiksi tiimivetäjien ja myymäläpäälliköiden osaamista. Yliopistot tekevät laadukasta tutkimusyhteistyötä, mutta ne myös kouluttavat paljon uusia osaajia, jotka ymmärtävät entistä paremmin vaikkapa tiedolla johtamista.
Oppilaitosyhteistyö on perinteisesti ollut yksilökeskeistä, kuten rekrytointia, harjoitteluita tai oppisopimuksia. Tuottavinta olisi kuitenkin pitkäaikainen yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä. Tällöin toiminta olisi yrityslähtöistä, ja yhteistyö tukisi koko liiketoimintamallia. Kyselyn perusteella oppilaitosyhteistyö nähdään hyvänä rekrytointikanavana, tapana tehdä mainetyötä ja yhteiskuntavastuullisena toimintana. Tärkeää on kuitenkin myös vaikuttaa oppisisältöihin sekä jatkokouluttaa yritysten henkilöstöä.
Kyselystä ilmenee myös, että yritykset toivovat oppilaitoksilta enemmän aktiivisuutta. Lisäksi toivotaan vähemmän byrokratiaa ja yhteyshenkilöitä sekä enemmän vastuuhenkilöitä, mikä mahdollistaisi nykyistä systemaattisemman yhteistyön. Osa yrityksistä toivoo oppilaitoksen ja yrityksen välille osaamis- ja rekrytointiputkea. Tiedon puute nähdään haasteena. Ajankäytön kannalta toivotaan keskustelufoorumeja, joissa voisi jakaa ja oppia hyviä käytänteitä. Tähän voisivat auttaa myös hyvät esimerkit sekä oppilaitosten selkeät ja ytimekkäät esitteet.
Myös oppilaitokset tarvitsevat yhteistyötä yritysten kanssa. Ilman toimivaa vuorovaikutusta oppilaitokset eivät pysty vastaamaan muuttuvan työelämän osaamistarpeisiin eivätkä osaltaan varmistamaan, että suomalainen kauppa pysyy mukana vaikkapa digitalisaatiossa tai yhä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa.
Niin ikään innovatiivisia kokeiluja tarvitaan. Esimerkiksi tietyllä alueella toimivat erikoiskaupan pk-yritykset voisivat yhdessä aloittaa yhteistyön paikallisen oppilaitoksen kanssa ja jatkokouluttaa henkilöstöään kustannustehokkaasti.
Kannustan kaikkia kaupan alan yrityksiä panostamaan entistä tiiviimpään oppilaitosyhteistyöhön. Se auttaa menestymään nyt ja tulevaisuudessa. Henkilöstön jatkokoulutus motivoi työntekijöitä, avaa uusia urapolkuja ja mahdollistaa liiketoimintamallien kehittämisen.
Bate Ismail on Kaupan liiton ekonomisti sekä koulutuksen ja osaamisen asiantuntija.
Tutustu myös Kaupan liiton yhteistyöhön Suomen Ekonomien kanssa sekä Palvelualojen osaamiskartoitukseen 2020:
Palvelualojen osaamiskartoitus 2020 (jäsenille, vaatii kirjautumisen)
