Liikkumisrajoituslaissa on kaupalle monia ongelmakohtia

Eduskunta varmasti harkitsee vielä koko lain tarpeellisuutta, tarkkarajaisuutta ja oikeasuhtaisuutta. Sen tavoite on sinänsä perusteltu eli vähentää ihmisten kohtaamisia. Kaupassakäynnin kieltäminen erikoiskaupoissa ei kuitenkaan ole siihen tehokkain keino. Ravintoloiden sulkeminen ja muut aikaisemmin voimaan saatetut rajoitukset ovat jo vaikuttaneet ihmisiin. Kauppoihin ei kukaan nyt lähde parveilemaan ja ajanvietteellinen shoppailu on vaihtunut nopeisiin pistäytymisiin arjen sujuvuuden kannalta tarpeellisten tavaroiden hankkimiseksi.

Kaupat ovat lisäksi olleet koronan torjunnan etujoukoissa. Pleksit, käsidesit, turvavälit, maskit ja tehostettu siivous ovat olleet toimivia ratkaisuja tartuntojen estämisessä. Kaupat eivät ole olleet koronalinkoja, ja hyvin vähäiset henkilöstön tartunnat ovat tulleet pääsääntöisesti muualta kuin töistä.

Hallituksen pikaisesti valmistelemassa laissa on muitakin ongelmakohtia. Ensinnäkin rajoitukset vääristäisivät kaupan yritysten kilpailuneutraliteettia, jos ei-välttämättömien hyödykkeiden myynti jatkuisi kuitenkin samaan aikaan muissa kaupoissa välttämättömien tarvikkeiden rinnalla. Tähän ei ole oikea ratkaisu se, että kajottaisiin elinkeinonharjoittamisen vapauteen valikoimia rajoittamalla.

Toinen ongelma liittyy ruuhkien välttämiseen. Laissa pitäisi selkeästi sallia verkosta tilattujen tuotteiden noutaminen suoraan erikoiskaupoista. Niiden Click and collect -palvelut vähentävät ruuhkia muissa myymälöissä ja pakettiautomaateilla.

Laki on lisäksi epäselvä välttämättömien tarvikkeiden määritelmässään. Ne on rajattu hyvin tulkinnanvaraisesti ja kapeasti. Olisi ehdottoman tarpeellista ilmaista täsmällisemmin, millainen kaupassa asiointi olisi hyväksyttävää.

Hallituksen asettama maskipakko olisi odotettu päätös, ja se vahvistaisi myös kaupan alan viestiä – käytä maskia! Samalla on kuitenkin tärkeää tiedostaa, että maskipakon myötä valvonnan tarve kasvaa ja että poliisin tuki kaupoille on edelleen tarpeen asiointiympäristön turvallisuuden ylläpitämiseksi.

Selvää on kuitenkin se, että liikkumisrajoitusten myötä kärsijöinä olisivat 3 800 erikoiskaupan yritystä pääkaupunkiseudulla ja Turun alueella. Kolaus on vaikutuksiltaan samaa luokkaa kuin ravintoloiden sulkeminen. Siksi päätökset sulkutuesta menetysten korvaamiseksi on saatava aikaan nopeasti.

Kaupan alan näkökulmasta on myös olennaista, että yhteiskunnan exit-suunnitelma on kunnossa. Yritykset tarvitsevat selkeän ja aikataulutetun näkymän yhteiskunnan avaamisesta. Se luo uskoa ja siltaa siihen, että hankalasta tilanteesta selvitään.

Sen ohella on välttämätöntä saada rokotukset suoritettua vauhdikkaasti. Riskiryhmien jälkeen olisi tärkeää priorisoida rokotettavia huoltovarmuuden ja asiakaskontaktien näkökulmasta. Myös työterveyshuollon valjastamisen rokotusten antamiseen on oltava mahdollista.

Simo Hiilamo on Kaupan liiton edunvalvontajohtaja.