Tietoisku: Miten koronapandemia on vaikuttanut maksamiseen kaupoissa?
Koronapandemia on muuttanut kuluttajien maksutapoja ja vahvistanut pidempiaikaista trendiä, jossa käteisen käytöstä siirrytään digitaalisiin maksutapoihin.
Käteisen käyttö on vähentynyt dramaattisesti koronapandemian aikana kaupan kivijalkaliikkeissä. Tämä näkyy niin myynnin arvossa kuin maksutapahtumien määrässä mitattuna. Kyseessä on pidempiaikainen trendi, joka on vain vahvistunut pandemian myötä, kun kuluttajat ovat pyrkineet asioimaan mahdollisimman terveysturvallisesti ja välttäneet kaikkea fyysistä kosketusta. Suomen Pankki on korostanut, että tutkimusten mukaan koronavirus ei kuitenkaan välity käteisen välityksellä.
Käteisen käytön vähentyessä sen saatavuus on vaarassa heiketä ja kustannukset nousta, kun käteishuollon toimijoiden määrä vähenee. Tämä voi johtaa käteisen käytettävyyden heikkenemiseen. Tärkeää olisi, että keskuspankki pitäisi huolta maksuvälineensä kilpailukyvystä, ja olisi tarvittaessa valmis osallistumaan käteishuollon kustannuksiin. Näin voitaisiin varmistaa käteisen kilpailukyky maksuvälineenä ja sen käytettävyys myös jatkossa.
Verkkokaupan kasvu vauhdittaa sähköistä maksamista
Koronapandemian seurauksena digiostaminen ja verkkokauppa ovat kasvaneet voimakkaasti. Esimerkiksi vähittäiskaupan tuotteiden digiostaminen kasvoi viime vuonna 22 prosenttia. Päivittäistavaroiden lisäksi varsinkin kirjoja, sisustustuotteita, kodinkoneita, kodin käyttötavaroita, kosmetiikkaa ja lemmikkituotteita siirryttiin ostamaan aikaisempaa useammin verkkoon. Monet suomalaiset siirtyivät kivijalkakaupoista ensimmäistä kertaa verkkokauppojen asiakkaiksi. Verkkokaupan kasvun arvioidaan jatkuvan myös tulevina vuosina.
Vaikka iso osa vähittäiskaupan verkko-ostoksista, noin 36 prosenttia, tehdään ulkomaisista verkkokaupoista, on kotimainen verkkokauppa vallannut markkinoita. Kaiken kaikkiaan niin ulkomailta kuin kotimaasta tehtyjen digiostojen nettoarvo ylsi 5,1 miljardiin euroon.
Verkkokaupan kasvu vauhdittaa digitaalisten maksutapojen käyttöä. Vastaavaa digikehitystä on nähtävissä myös kivijalkamyymälöissä ja marketeissa, kun kuluttajat ovat siirtyneet pandemian myötä käyttämään entistä useammin lähiluettavia maksutapoja sekä mobiilimaksamista.
Tuovatko uudet maksutavat helpotusta vähittäismaksamisen kustannuksiin?
Usea mobiilimaksutapa perustuu edelleen korttimaksuihin, joiden kustannuskehityksestä kaupan ala niin Suomessa kuin muualla Euroopassa on ollut huolissaan.
Digitaalisen maksamisen yleistyminen ja korttimaksamisen korkeat kustannukset lisäävät tarvetta toimivalle kilpailulle digitaalisen maksamisen markkinoilla. Tältä osin kaupan ala seuraa tiiviisti pikamaksamisen tuomia uusia mahdollisuuksia ja aloitteita uusista eurooppalaisista maksutavoista ja digitaalisesta eurosta. Onnistuessaan ne voivat tuoda kuluttajille helppokäyttöisiä ja turvallisia, kaupoille kustannustehokkaita maksamisen vaihtoehtoja sekä vahvistaa huoltovarmuutta.
Pandemian myötä huoltovarmuusnäkökohtien huomioimisen tarve on noussut entistä merkittävämpään rooliin. Yhteiskunnan digitalisoituessa kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuuteen ja sähköisen maksamisen turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Myös kaupan alalla teemaan panostetaan. Kaupan liitto tekee maksamisen huoltovarmuustyötä yhdessä huoltovarmuusorganisaation kauppa- ja jakelupoolin sekä finanssialan toimijoiden kanssa.
Tietoiskun on kirjoittanut Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Simo Hiilamo, joka toimii myös Kaupan liiton maksuvälinevaliokunnan sihteerinä.
Simo Hiilamo puhui aiheesta myös 19.5.2021 järjestetyssä Suomen Pankin Maksufoorumissa 2021.
