Osuuskauppa Hämeenmaa vei työvuorosuunnittelun työpajoihin: ”Kun säännöt tehdään yhdessä, niihin myös sitoudutaan”
Osuuskauppa Hämeenmaa uudistaa parhaillaan työvuorosuunnitteluaan yhteisissä työpajoissa työntekijöiden kanssa. Henkilöstöjohtaja Sanna Virtainlahti sanoo, että tästä yhteistyöstä on tarkoitus saada aikaan Hämeenmaan vastuullisen työvuorosuunnittelun pelisäännöt. ”Kun työvuorosuunnittelun säännöt tehdään yhdessä, niihin myös sitoudutaan”, hän uskoo.
Työterveyslaitos julkisti tänä syksynä tutkimuksen kaupan alan työajoista ja niiden yhteydestä työntekijöiden hyvinvointiin. Tutkimuksesta kävi ilmi, että kaiken kaikkiaan työaikoihin liittyvä kuormitus on hyvin hallinnassa. Aineistona oli 8 000 työsuhteisen työntekijän työaikatiedot kolmesta S-ryhmän alueosuuskaupasta vuosina 2018–2020. Kaupan alan työaikajärjestelmää tutkittiin tällä laajuudella ensimmäistä kertaa.
Osuuskauppa Hämeenmaan henkilöstöjohtaja Sanna Virtainlahti sanoo, että tulos oli myönteinen ja hieman yllättäväkin.
”Tuloksissa ei ollut mitään odottamatonta, että meiltä työvuorosuunnittelussa olisi jäänyt kokonaan joku asia huomaamatta. Me olemme siis tehneet töitä ihan oikeiden asioiden äärellä, vaikka on tietenkin seikkoja, joihin jatkossa kiinnitämme enemmän huomiota”, Virtainlahti sanoo.
Osuuskauppa Hämeenmaa ei ollut tutkimuksessa mukana, mutta tutkimuksen tulosten voidaan katsoa koskevan sitäkin.
”Haluamme rakentaa parempaa hyvinvointia”
Hämeenmaalla työvuorojen kehittäminen oli työn alla jo ennen Työterveyslaitoksen tutkimuksen valmistumista. Hämeenmaa suunnitteli kehittämistä jo viime vuoden puolella, mutta sitten korona tuli kuvioihin ja hidasti työtä.
”Olemme halunneet työvuorosuunnittelun kehittämisen kautta rakentaa parempaa hyvinvointia työntekijöidemme arkeen. Kehitämme työvuoroasioita pienissä työpajoissa, joissa esimiehet, työvuorosuunnittelijat ja työntekijöiden edustajat rakentavat yhdessä juuri Hämeenmaan työvuorosuunnittelun pelisääntöjä ja linjauksia. Kun työvuorosuunnittelun säännöt tehdään yhdessä, niihin myös sitoudutaan”, Virtainlahti uskoo.
Virtainlahti kutsuu Osuuskauppa Hämeenmaassa tehtävää uudistusta työvuoroergonomiseksi työvuorosuunnitteluksi. Tästä yhteistyöstä syntyvät juuri Hämeenmaan vastuullisen työvuorosuunnittelun ainekset.
”Selvitämme, miten saamme hyvinvoinnin esiin, ja mitä se tarkoittaa eri toimipaikan näkökulmasta. Miten esimerkiksi työntekijän tuplavapaat saadaan sovitettua pienessä Sale-toimipisteessä kaiken muun työn organisoinnin näkökulmasta”, Virtainlahti avaa.
Osuuskauppa Hämeenmaan lopullisiin pelisääntöihin liittyvät vahvasti myös Työterveyslaitoksen tutkimuksessa esiin nousseet suositukset koko S-ryhmälle. Koko paketti nivotaan lopulta yhteen työpajoissa.
”Molemmat joustavat työvuorosuunnittelussa”
Miten paljon työnantaja sitten pystyy venymään työvuorosuunnittelussa?
”Sanotaan näin, että molemmat joustavat, sekä työnantaja että -tekijä. Työnantajan näkökulmasta meidän täytyy pystyä vastamaan kulloiseenkin asiakasvirtaan ja tavaravirtaan. Näistä syntyy tarve, miten paljon henkilökuntaa pitää olla työssä. Katsomme myös työvuoroergonomisia tekijöitä eli henkilöstömäärää ja tuntirakennetta. Siitä syntyy kokonaisuus”, Virtainlahti kuvaa.
”Isossa kuvassa se on jaksamisen varmistamista ja tiettyjä pelisääntöjä, kuten työvuorojen pituutta, viikkotuntien määrää, taukoja, onko yksittäisvapaita vai tuplavapaita ja niin edelleen.”
Osuuskauppa Hämeenmaa tekee säännöllisesti työntekijöilleen työtyytyväisyystutkimuksia. Tyypillistä on, että joka vuosi henkilöstö listaa työvuorosuunnittelun hyvinvointitekijöissä kolmen kärjen joukkoon. Yötöitä Hämeenmaassa ei juurikaan teetetä, sillä asiakkaita ei alueella riitä yöaikoina kauppoihin.
”Toki saamme henkilökunnalta hyvin erilaista palautetta työvuoroista. Kaupan alan ominaispiirre on epäsäännöllinen vuorotyö, ja työvuorosuunnittelu vaikuttaa vahvasti kaikkeen, niin ihmisen työ- ja vapaa-aikaan kuin yleiseen jaksamiseenkin”, Virtainlahti sanoo.
S-ryhmässä mietitään parhaillaan myös mahdollisuutta ottaa käyttöön niin sanottu autonominen työvuorosuunnittelu. Käytännössä henkilökunta pääsisi itse suunnittelemaan työvuorojaan.
”Voi olla hyvä luoda vaikuttamismahdollisuuksia, mutta vaarana on, että työntekijät itse valitsevat itselleen työvuoroergonomisesti huonoja työvuoroja, jotka kääntyvät heitä vastaan”, Virtainlahti näkee.
”Hyvästä johtamisesta ja esimiestyöstä syntyvät perusteet”
Osuuskauppa Hämeenmaassa kaupan alan epäsäännölliset työvuorot näkyvät hakuilmoituksista lähtien uusia ihmisiä rekrytoitaessa.
”Tämän alan valinneet ihmiset tietävät työn luonteen ennakkoon. Välillä meille tulee hakemuksia, joissa työnhakija ilmoittaa voivansa tehdä vain tietyllä aikavälillä töitä. Tätä voi olla vaikea järjestää kaiken oikeudenmukaisuuden nimissä”, Virtainlahti kertoo.
Kaupan alalla on nykyään pulaa osaavasta työvoimasta. Osuuskauppa Hämeenmaassa tunnistetaan haasteet.
”Suuremmissa keskuksissa, kuten Lahdessa ja Hämeenlinnassa työntekijöitä riittää, mutta Heinolan ja Forssan alueilla ja lähiseuduilla joillakin toimialoilla on selvästi työvoimapulaa. Olemme joutuneet rajoittamaan yhden toimipaikan aukioloaikaa hetken aikaa ja parissa sitä on mietitty.”
Entä miten Osuuskauppa Hämeenmaa näkee itsensä vastuullisena työnantajana?
”Hyvästä johtamisesta ja hyvästä esimiestyöstä syntyvät perusteet tekemiselle. Sitten tulevat muut tekijät, kuten että pidetään huolta työntekijöiden hyvinvoinnista, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta sekä työntekijän mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhönsä”, Virtainlahti listaa.
Osuuskauppa Hämeenmaa toimii 21 kunnan alueella Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Sillä on alueella laaja kirjo erilaisia kaupan alan palveluja, kuten tavarataloja, erikois-, autoliikkeitä sekä liikennemyymälöitä. Osuuskauppa on myynniltään alueensa suurin yritys ja työllistää noin 2 950 kanta- ja päijäthämäläistä.
Työterveyslaitoksen tutkimus:
Kaupan alalla osa-aikatyö on iltapainotteista – näin kuormitusta hallitaan
