Kustantaako kauppa hallituksen kuittiuudistuksen?
Hallituksen tavoitteena on saada suomalaiset yritykset käyttämään rakenteellisessa muodossa olevia sähköisiä kuitteja ja laskuja. Taustalla on ajatus siitä, että yrityksen kuitteja ja laskuja pystyisivät lukemaan yrityksen lisäksi myös ulkopuolisten, kuten asiakkaiden tai viranomaisten, järjestelmät. Kaupalle on tärkeää, että uudistuksia edistetään markkinaehtoisesti ja niiden siirtymäajat ovat riittävän pitkät.
E-kuitteja ja -laskuja sekä yritysten digitalisointia edistämään hallitus on perustanut Yrityksen datatalous –hankkeen, jonka on tarkoitus luoda infra sähköisen datan liikuttamiseen ja määritellä tarvittava sääntely. Tavoitteena on, että yritysten taloushallinto- ja kassajärjestelmät digitalisoituisivat sähköisten kuittien ja laskujen myötä, ja sitkeimmätkin yritykset pääsisivät eroon kankeista kynä & paperi -kirjanpidoista.
”Ihannemaailmassa hallituksen tavoite on loistava. Data virtaisi vapaasti myyjän ja asiakkaan välillä, huolimattomuusvirheet vähenisivät, ja manuaalinen työ automatisoituisi. Tie tavoitteeseen sisältää kuitenkin merkittäviä riskejä ja ongelmia, jotka on ratkottava huolellisesti ajan kanssa”, muistuttaa Kaupan liiton johtava asiantuntija Toni Jääskeläinen.
Jääskeläisen mukaan riskeistä merkittävimmät liittyvät uudistuksen kustannuksiin. Yritysten järjestelmien digitalisoiminen vaatii poikkeuksetta mittavia investointeja. Kustannuskysymys korostuu erityisesti kuitti-intensiivisellä kaupan alalla. Kaupan liitto on arvioinut, että yksin kaupan alan e-kuitti- ja -laskukustannukset olisivat ensimmäisenä vuonna noin 200 miljoonaa ja jatkossa 100 miljoonaa euroa vuosittain. Kustannuksia aiheuttaisivat järjestelmäuudistusten ja -päivitysten lisäksi mm. asiakkaan tunnistamisen ja kuittien välittämisen ratkaisut. Uudistusten kustannukset kirpaisisivat suhteessa eniten pk-yrityksiä, joita valtaosa suomen yrityksistä on.
Uudistuksia on edistettävä markkinaehtoisesti ja riittävän pitkillä siirtymäajoilla
Erityishuomio kiinnittyy kuitin välittämiseen. Edes sähköiset kuitit ja laskut eivät liiku yrityksen järjestelmän ulkopuolelle itsekseen, vaan kuittien välittämiseen on erikoistunut kuittioperaattoreina toimivia yrityksiä. Kuittioperaattoreiden liiketoimintaan kuuluu saada välittämisestä korvaus. Operaattorit voivat hyötyä välittämisestä esimerkiksi laskuttamalla siirrosta kuitin luonutta yritystä tai sen vastaanottavaa tahoa tai pyrkimällä taloudellisesti hyödyntämään kuittiin sisältyvää asiakastietoa.
”Erityisen tärkeää on, että e-kuitteja ja -laskuja ei edistetä kuittioperaattoreiden tarpeista käsin, sillä muuten olemme samassa tilanteessa kuin verkkolaskujen kanssa, joiden yleistymisen esteenä oli pitkään juuri niiden välittämisen kalleus”, Jääskeläinen huomauttaa.
Yrityksen datatalous -hankkeen tulevat linjaukset määrittävät, näyttäytyykö se kaupoille ja muille yrityksille uutena kustannustaakkana vai aidosti liiketoimintaa hyödyttävänä muutoksena. Aikataulun on oltava väljä, sillä myös EU-tasolla mietitään paraikaa sähköisten kuittien standardointia.
”EU-valmistelu tulee ottaa huomioon, sillä olisi täysin turhaa puskea eteenpäin kansallisia kuittistandardeja. Pahimmillaan yritykset joutuisivat päivittämään järjestelmänsä kahteen kertaan”, Jääskeläinen sanoo.
Digitalisaatio muokkaa kaupan alaa voimakkaasti, ja yritykset omaksuvat vauhdilla uutta teknologiaa. Kaupalle on tärkeää, että uudistuksia, kuten Yrityksen datatalous -hanketta, edistetään markkinaehtoisesti, ja että niiden siirtymäajat ovat riittävän pitkät.
”Yritykset kyllä ottavat e-kuitit ja e-laskut käyttöönsä, kun katsovat saavansa niistä todellista hyötyä. Monet kaupat tarjoavat jo nyt mobiilisovelluksia, joihin asiakas saa digitaalisen kuittinsa”, Jääskeläinen päättää.
Uutinen on julkaistu alun perin mielipidekirjoituksena Kauppalehdessä 4.10.2021.
