Kaupoissa syntyy huomattavasti hukkalämpöä − veroratkaisut ja uudet sopimusmallit kannustaisivat sen hyödyntämiseen
Päivittäistavarakaupan kylmäjärjestelmien lauhde-energia ja kauppakeskusten jäähdytysenergia ovat merkittävimmät kaupan alan hukkalämpölähteet Suomessa, kertoo tuore selvitys. Sen mukaan kaupan alan hukkalämpöpotentiaali on lähes terawattitunnin verran. Kaksisuuntainen kaukolämpöverkko sekä energiaa syöttävien laitekokonaisuuksien sähköveroluokan alentaminen edistäisivät hukkalämmön osuuden hyödyntämistä ja tukisivat Suomen hiilineutraalisuustavoitetta.
Eniten hyödyntämätöntä hukkalämpöpotentiaalia kaupan alalla on päivittäistavarakaupan kylmäjärjestelmissä. Toinen merkittävä hukkalämmönlähde on kauppakeskusten jäähdytysenergia. Myös tavarataloissa syntyy jonkin verran hukkalämpöä.
Kaupan kylmäjärjestelmän lauhde-energiasta on hyödynnetty noin 10 % pienissä päivittäistavarakaupan marketeissa, noin 15 % keskikokoisissa marketeissa ja noin 16 % suurissa marketeissa. Suurimpia hukkalämmön tuottajia Suomessa ovat keskikokoiset marketit.
Koko kaupan alan vuosittainen hukkalämpö, 930 gigawattituntia, vastaa kasvihuonepäästöissä noin 137 640 tCO2-ekv. vuodessa, joka on Suomen kokonaiskasvihuonepäästöistä noin 1,3 %.
”On tärkeää huomioida hukkalämpöenergian paremman hyödyntämisen vaikutukset päästöjen laskuun. On myös muistettava, että Euroopan komission Fit for 55 -ilmastopakettiehdotuksessa esitetään jäsenvaltioille vaatimus huomattavasti suuremmasta hukkalämmön hyödyntämistä lämmitysenergian tuotannossa”, muistuttaa Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola.
Selvityksessä todetaan, että kaupan hukkalämpöä olisi järkevää kierrättää takaisin lämmitysenergiaksi esimerkiksi lämpöpumppujen avulla. Ylijäävän lämmön kiinteistön sisällä hyödyntämisen ohella kaksisuuntainen kaukolämpöverkko on ratkaisu hukkalämmön hyödyntämiseen. Eri hukkalämmön varastointitekniikat ovat kehittyneet, ja niihin panostetaan valtioiden tavoitellessa hiilineutraaliutta.
Hukkalämmön talteenotto ja hyödyntäminen tehtävä kaupoille kannattavaksi
Selvityksessä esitetään, että hukkalämmön hyödyntämisen yleistymiseksi tarvitaan esimerkkisopimusmalleja, joilla lämmöntuotannon taloudellinen hyöty jaetaan tasapuolisesti vuokralaisen ja kiinteistön omistajan kesken. Myös erilaiset velvoitteet ottaa vastaan hukkalämpöä kiinteistön tai kaukolämpöverkon omistajille vauhdittaisivat entistä kattavampaa hukkalämmön hyödyntämistä. Lisäksi sähköveroluokkien alentaminen kaukolämpöverkkoon lämpöä syöttävälle energiankierrätyksen laitekokonaisuudelle kannustaisi taloudellisesti hukkalämmön hyödyntämiseen.
”Kaupan hukkalämmön hyödyntäminen laajemmin, kuten syöttämällä energiaa kaukolämpöverkkoon, olisi ilmasto- ja yhteiskuntanäkökulmasta erittäin suositeltavaa. Kaukolämpöyhtiöt tulisikin velvoittaa ottamaan hukkalämpö vastaan. Suomeen tulee viivyttelemättä luoda kaksisuuntaisen kaukolämpöverkon yhteinen toimintamalli, joka osaltaan mahdollistaisi Suomen hiilineutraalisuustavoitteen 2035 saavuttamisen”, kommentoi Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi selvityksen tuloksia.
Linkki selvitykseen: Kaupan alan hukkalämpöpotentiaali, Granlund Oy
Lue myös: Energiavirasto ja Motiva: Kaupan alalla on huomattava potentiaali hukkalämmön hyödyntämiseen >
Mistä on kysymys?
Hukkalämpö tarkoittaa kiinteistöissä syntyvää ylijäämälämpöä, jota ei toistaiseksi hyödynnetä. Kaupan alalla syntyvää hukkalämpöä ja mahdollisuuksia sen hyödyntämiseen arvioitiin Granlund Oy:n selvityksessä, joka tehtiin Motiva Oy:n tilauksesta Energiaviraston rahoituksella. Hukkalämpöselvitys liittyy laajempaan kaupan alan energiatehokkuuden analysointiin. Aiemmin Energiavirasto on rahoittanut selvitykset metsä- ja metalliteollisuuden energiankäytön tehostamismahdollisuuksista.
Kuva: 123rf.com
