Kauppa luo hyvinvointia työllistäjänä ja verojen maksajana – kaupan yhteisövero-osuus merkittävä

Kauppa palvelee kansantaloutta terveydenhuollosta rakentamiseen ja teollisuuden kuluttajiin, ja luo näin hyvinvointia koko Suomeen. Yhteiskunnan kannalta ei ole lainkaan samantekevää, miten kaupalla menee.  

Kaupan merkitys on vielä kokoaankin suurempi, kun mukaan lasketaan epäsuorat vaikutukset muilla aloilla. Päivittäisen toimintansa ja investointiensa avulla kauppa luo työtä ja hyvinvointia laajasti eri toimialojen kautta Suomeen.  

Kauppa työllistää ja kerryttää veropottia Suomessa. Vuonna 2020 kaupan palkkaverokertymä oli 2 156 miljoonaa euroa eli 6,9 prosenttia kaikesta palkkaverokertymästä. Samana vuonna julkisen hallinnon palkkaverokertymä oli suurin 11 693 miljoonaa euroa eli 37,5 prosenttia kaikesta palkkaverokertymästä.  

Vaikka kotimaassa toimivan kaupan talouskasvua luovat lonkerot ulottuvat lähes kaikille toimialoille ja sektoreille, kaupan kokoa ja merkitystä ei useinkaan tunnisteta.  Siksi usein ei myöskään ymmärretä, miten kaupan tilaukset tai investoinnit luovat muille toimialoille uusia innovaatioita ja uudenlaista toimintaa.  

Vuonna 2020 kauppa maksoi yhteisöveroja Suomeen 627 miljoonaa euroa eli 13,1 prosenttia. Samana vuonna rahoitus- ja vakuutusala maksoi yhteisöveroja Suomeen eniten eli 793 miljoonaa euroa, mikä on 16,6 prosenttia kaikesta yhteisöverokertymästä.  

Kaupan tuoma arvonlisä talouteen on kasvanut koko kansantaloutta nopeammin. Kaupasta on siis tullut entistä tärkeämpi hyvinvoinnin luoja Suomeen. 

Kauppa on vastannut kotimaiseen ja ulkomaiseen kilpailuun muun muassa tehostamalla, digitalisoimalla ja automatisoimalla toimintojaan. Muun muassa digitalisaatio ja automatisaatio ovat kasvattaneet kaupan investointeja. 

Vuonna 2020 kauppa loi arvonlisäkertymää kaikkiaan 8 793 miljoonaa euroa eli 48,6 prosenttia kaikesta arvonlisäkertymästä.  

Kauppa on monesta näkökulmasta Suomen suurin toimiala. Kaupan menestys on siis tärkeää Suomelle, mutta niin on myös Suomen menestys kaupalle. Yksityiset palvelut luovat maahamme talouskasvua ja työllistävät, mutta myös investoivat ja luovat verotuloja. 

Vuonna 2019 vähittäis- ja tukkukaupan (pl. autokauppa) kokonaisvaikutus oli 15 prosenttia työn verotuksen verokertymään, ja alojen suoraan maksamat työn verot puolestaan kuusi prosenttia työn kaikesta verotuksesta.  

Kotimaassa kukoistava kauppa luo siis menestystä ympärilleen. Päättäjät kunnista Euroopan tasolle puolestaan luovat kaupan toimintaympäristöä. 

Vuonna 2019 vähittäis- ja tukkukaupan (pl. autokauppa) kokonaisvaikutus yhteisöveroihin oli 19 prosenttia kaikesta yhteisöverotuotosta, ja niiden suoraan maksamat yhteisöverot puolestaan 12 prosenttia.   

Kotimaassa toimiva kauppa luo kysyntää ja arvonlisäkertymää myös muilla aloilla. Vuonna 2019 koko arvonlisäkertymä oli yhteensä 18 951 miljoonaa euroa. Siitä vähittäis- ja tukkukaupan suoraan tilittämä alv-osuus oli 7 038 miljoonaa euroa.  

KPMG toteutti edellä esitetyt vaikuttavuuslaskelmat 25.2.–17.5.2021. Niissä tarkastellaan vähittäis- ja tukkukaupan (ei sisällä autokauppaa) jatkuvan toiminnan vaikutuksia kansantalouden arvonlisään, työllisyyteen ja verokertymään.