Mitä tehdä kaupunkien keskustojen elinvoiman säilyttämiseksi?
Pandemia osoitti, että etätyö ja kontaktien välttely vaikuttivat voimakkaasti kaupunkikeskustojen kauppojen ja palveluiden kysyntään. Lisäksi keskustoista hävisivät ulkomaiset matkailijat. Moni kauppa tai palvelu joutui jopa laittamaan lapun luukulle ja lopettamaan. Mitä pitäisi tehdä, että elinvoima kaupunkien keskustoissa palautuu tai edes säilyy?
Kaupungin keskusta elää vain, mikäli siellä on tarpeeksi palveluiden käyttäjiä eli asiakkaita. Asiakkaita ovat keskustassa asuvat, siellä työskentelevät ja opiskelevat ihmiset. Lisäksi keskustaan tullaan viihtymään kulttuurin ja erilaisten palveluiden äärelle. Tosiasia on se, että ravintolat ovat pitäneet kauppoja paremmin keskustojen elinvoimaa yllä, myös pandemian aikana.
Suuressa osassa suomalaisia kaupunkeja elinvoiman laskulta ei kuitenkaan olla vältytty. Suosituksia kestävään kaupunkikehittämiseen –raportissa esitellään esimerkkejä seitsemästä erikokoisesta kaupungista, joissa keskustan elinvoiman kehitys on ollut valtakunnallista keskiarvoa parempaa: Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari.*
Suomalaisten kaupunkien keskustat kaipaavat ehdottomasti tiivistämistä. ”Vartin keskusta” tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni asuu enintään 15 minuutin eli vartin kävelymatkan päässä keskustasta. Jotta vartin keskusta toteutuisi, sinne tarvitaan lisää asumista, mutta myös työssä käyviä ihmisiä. Keskustaa on ensisijaisesti tiivistettävä kaavoituksen keinoin. Uusia rakennushankkeita ja toimintojen sijoittamista tulisikin arvioida kysyen, lisääkö hanke ja sen toteutus keskustahakuisuutta vai keskustapakoisuutta? Julkiset palvelut ja esimerkiksi oppilaitosten kampusten sijainti voivat joko tukea tai hajottaa keskustan elinvoimaa.
Keskustan viihtyvyys perustuu korkealaatuiseen ja viihtyisään kävely-ympäristöön. Kävelykeskusta muodostuu varsinaisten kävelykatujen lisäksi kauppakeskuskäytävistä ja toreista. Esimerkkinä hyvästä kävelykeskustasta toimii Kuopion keskusta, jossa toria ja kävelykatuja täydentävät kävelypainotteiset kadut ja pihakadut. Siellä kävely on viihtyisää ja turvallista niin kuin pitääkin. Potkulaudat ovat hyvä lisä lähiliikkumiseen, mutta lautailijat ja pyöräilijät eivät saa uhata ”kuninkaallisten” eli kävelijöiden turvallisuutta. Myös huoltoliikenne pitää järjestää siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä jalankulkijoille.
Uusia rakennushankkeita ja toimintojen sijoittamista tulisikin arvioida kysyen, lisääkö hanke ja sen toteutus keskustahakuisuutta vai keskustapakoisuutta?
Keskustojen elinvoiman yhteydessä puhutaan monesti liikenteestä ja henkilöautoilun hankaluudesta. Käännetäänpä asia toisinpäin; mikäli keskusta on vetovoimainen ja siellä on haluttuja palveluita, sen saavutettavuus on harvoin kynnyskysymys. Keskitetyt parkkihallit hyvine opasteineen mahdollistavat keskustan saavutettavuuden myös henkilöautoilla. Erityisesti ruokakaupan toimintaedellytysten kannalta lähipysäköinnillä on ratkaiseva merkitys.
Erilaisten tapahtumien lisääminen kaupunkikeskustoissa on yksi merkittävä keino lisätä niiden elinvoimaisuutta. Keskustoissa palveluinfrastruktuuri sekä joukkoliikenteen tarjonta ovat valmiina, joten tapahtumien ja kulttuurilaitosten sijoittaminen keskustaan on resurssiviisasta. Kaupungissa pitäisi olla tarjolla monenlaisia tapahtumia, jotka vetävät keskustaan niin asukkaita kuin vierailijoitakin. Suomalaiset kaupungit koetaan kansainvälisesti verraten turvallisina, joten meillä on hyvät mahdollisuudet saada myös ulkomaiset matkailijat takaisin.
*Martti Wilhelms on keskusta-asiantuntija, joka on laatinut Elävät Kaupunkikeskustat ry:n muiden asiantuntijoiden kanssa raportin kaupunkikeskustojen elinvoiman kehittämiseksi.
”Suosituksia kestävään kaupunkikehittämiseen” -raportti luovutettiin Ympäristöministeriölle 9.12. Raportti löytyy osoitteista: www.kaupunkikeskustat.fi sekä www.allincityapp.com
Toimenpidesuosituksia ja esimerkkejä on raportissa kerätty kolmessa eri teemaryhmässä: elinkeinojen kehittäminen, ruokakauppa tulevaisuuden keskustoissa sekä keskustatapahtumien lisääminen.
