Ruotsissa hyviä kokemuksia uudesta yrityslähestymiskieltolaista – vastaava tarvitaan Suomeenkin

Kaupan liitto on jo useamman vuoden ajan ajanut Suomessa yrityslähestymiskieltoa keinoksi puuttua vakavaan väkivaltaan ja sen uhkaan kaupoissa. Ruotsissa yrityslähestymiskielto on ollut voimassa runsaan vuoden, ja Kaupan liiton sisarjärjestö Svensk Handel on ensimmäistä kertaa koonnut lain vaikutuksista tietoa.

Svensk Handel on kerännyt ja analysoinut syyttäjien tekemät päätökset vuoden ajalta, kaikkiaan 510 kappaletta. Tarkastelu osoittaa, että lainsäädäntö toimii toivotulla tavalla ja tehoaa tapauksiin, joissa henkilö on aiheuttanut toistuvasti vaaraa ja uhkaa väkivaltaisella käytöksellään kaupan tiloissa.

”Svensk Handelin julkaisema raportti tarjoaa meille Suomessa rohkaisevan esimerkin, ja meidän pitäisi ottaa tässä asiassa Ruotsista mallia”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb toteaa.

”Raportti paljastaa myös kehittämisen tarpeita. Esimerkiksi tähän mennessä vain hieman yli kolmannes hakemuksista, 35 prosenttia, johtaa varsinaiseen kieltoon, ja usein syy tähän on epäselvä, tai sitä ei ole kerrottu lainkaan”, hän jatkaa.

Ruotsissa toivotaan myös selkeyttä siihen, miten henkilön aiempi rikoshistoria huomioidaan kiellon asettamisessa. Suuri syy siihen, miksi Ruotsissa tähän mennessä kieltoja on asetettu toivottua vähemmän näyttää olevan se, että kiellon asettaminen on voinut edellyttää, että henkilö on saanut jo aiemmin syytteen rikoksesta kyseisessä myymälässä. Näissä tulkinnoissa on myös vielä aivan liikaa vaihtelua syyttäjien välillä. Ennakkotapaus on kuitenkin jo olemassa siitä, että pääsykiellon asettaminen ei voi edellyttää aiempaa tuomiota rikoksesta. Tuomioistuimen kanta ei käytännössä voi olla vaikuttamatta tuleviin päätöksiin.

”On selvää, että uuden lain soveltamisessa tulkinnat ja käytännöt hakevat aikansa muotoaan. Suomessa kannattaa seurata tarkasti, miten naapurissa toimitaan ja löydetään toimivia ratkaisuja”, Kuljukka-Rabb pohtii.

Vakavat uhkatilanteet ja väkivalta vain lisääntyneet kaupoissa

Kaupan liitto on saanut jäsenyrityksiltään jo 2010-luvun alusta lähtien viestiä siitä, että väkivallalla uhkailujen ja myymälävarkauksien määrä on lisääntynyt kaupoissa. Viime vuoden aikana kehityssuunta jatkui samalla kohonneella tasolla, joka saavutettiin jo vuoden 2020 aikana.

 Myös Turun Sanomat kertoi huhti-toukokuussa (TS: 3.4.,1.5.,3.5.) turkulaiskauppiaille tekemästä selvityksestä, jonka mukaan väkivallalla uhkailujen ja myymälävarkauksien määrä on lisääntynyt kaupoissa. TS:n haastattelemista 21 kauppiaasta yli 76 prosentin mielestä väkivallan uhka näpistystilanteissa on kasvanut viiden viime vuoden aikana. Varastelu aiheuttaa kaupoille myös taloudellista vahinkoa, TS:n kyselyssä vastaajat ketoivat yhden elintarvikeliikkeen vahingoksi viime vuonna 500−30 000 euroa. Myymälän koko ei vaikuta summaan automaattisesti.

”Väkivallan uhka ja häiriökäyttäytyminen ovat kaupoissa tätä päivää, eikä ongelma ikävä kyllä näyttäisi ainakaan vähentyvän. Kauppa tarvitsee keinoja puuttua näihin tilanteisiin, ja yrityslähestymiskielto toimisi ainakin joillekin henkilöille ennaltaehkäisevästi, tästä meillä on nyt jo hyvää näyttöä naapurista”, Kuljukka-Rabb sanoo.

”Huomionarvoista on, että väkivallan uhka ei aina liity varastamiseen. Toisaalta varkauksien yhteydessä väkivaltaa ollaan valmiita käyttämään hyvinkin herkästi siksi, että vältyttäisiin kiinni jäämiseltä, eikä varastettavan tuotteen arvolla ole silloin juuri merkitystä.”

Kaupan liiton mukaan yrityslähestymiskielto olisi mahdollisuus puuttua toistuvaan varasteluun ja se mukanaan tuomiin uhkiin kaupoissa ja yrityslähestymiskiellon rikkomisesta tulisi vieläkin kovemmat seuraukset. Nykylain mukaan lähestymiskieltoa voi hakea vain yksityishenkilö toiselle yksityishenkilölle.

Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Yrityslähestymiskielto olisi kaupan työnantajille kaivattu ja tarpeellinen työkalu taata työntekijöiden turvallisuus kaikkein hankalimmissa tilanteissa.

Kuva: 123rf