Kaupan liitto kannattaa EK:n esittämää investointien lupajärjestelmän uudistamista

Suomella on useita kansallisia keinoja vauhdittaa investointeja ja talouskasvua. Kasvua vahvistavat toimet ovat erityisen tarpeellisia vallitsevassa maailmantilanteessa. Kaupan alalle maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvien lupaprosessien jouhevat käsittelyajat ovat tärkeitä, sillä kauppa on yksi eniten investoivista toimialoista. Kaupan investoinnit vuonna 2020 olivat yhteensä 1,8 mrd. euroa. Lisäksi kilpailu kansainvälisten verkkokauppojen ja -alustojen kanssa on kovaa. Siksi myymälöiden kehittäminen tulee olla nykyistä sujuvampaa.

EK on teettänyt Rambollilla selvityksen siitä, kuinka ratkaista maankäyttö- ja lupaprosessien hitaus, heikko ennakoitavuus ja raskas byrokratia. Erityisen vakavia pullonkauloja liittyy valitusprosesseihin. EK esittää Suomen lupajärjestelmään uudistuksia, jotka hyödyttäisivät kaikenkokoisia investointihankkeita eri toimialoilla.

Kaupan liitto pitää tarpeellisena kaikkia toimenpiteitä investointien mahdollistamiseksi ja hankkeiden luvitusprosessien sujuvoittamiseksi. Kaupan investointien sujuvoittaminen tapahtuu pitkälti kuntatasolla.

”Kuntien erilaiset käytännöt ja prosessien ennakoimattomuus ovat haasteellisia ympäri Suomea toimivalle kaupalle. Investoivaa tahoa tulee kuulla valmistelussa ja mahdollistaa aiottu investointi määräajassa. Selvityksessä esitetyt toimenpiteet, erityisesti hankekaavoitus ja yhden luukun periaate määräaikoineen edistävät tätä, samoin kuin valitusten käsittelyn sujuvoittaminen”, Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Simo Hiilamo painottaa.

EK:n ehdotus Suomen lupajärjestelmän uudistamiseksi:

1. Yksi asiointikanava, yksi hakemus, yksi valitusmahdollisuus (1 + 1 + 1)

• Hollannin mallin mukaisesti kaikki investointihankkeet, jotka vaativat useita eri lupia, hoidetaan keskitetysti yhden ja saman lupaprosessin kautta. Lopputuloksena yritys saa yhden viranomaispäätöksen.
• Asiointikanava ja koko prosessi on digitaalinen ja monikielinen, mikä on tärkeää ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi.
• Valitusmahdollisuus säilyisi jatkossakin, mutta lupakokonaisuudesta saisi valittaa vain kerran.
• Lupaprosessin koordinaatio keskitetään yhdelle viranomaiselle, ’lupamestarille’, joka vastaa monialaisesta ohjauksesta yli hallinto- ja yksikkörajojen sekä yhteydenpidosta hakijan suuntaan. Asiakkuusmallin ansiosta yritys osaa ennakoida prosessin etenemisen ja keston.
• Viranomaiskäsittelyille määritetään selkeä lakisääteinen maksimikesto, joka koskee sekä ympäristölupien että niistä tehtyjen valitusten käsittelyä. Maksimikeston ylittyessä yritys on oikeutettu hyvitysmaksuun. Ympäristölupien, hankekaavojen ja valitusten maksimikestoksi esitetään 8 kuukautta.

2. Rajataan viranomaisten keskinäisiä valitusoikeuksia ja tehostetaan valitusten käsittelyä

• Peräti kolmasosa valituksista on nykyisin viranomaisten toisistaan tekemiä. Jatkossa lupa- ja valvontaviranomaisten näkemykset yhteensovitetaan siten, että viranomaisille muodostuu ’lupamestarin’ johdolla yhteinen kanta. Elinkeinoelämä edellyttää, että viranomaiset eivät lähtökohtaisesti voisi enää valittaa samaa hanketta koskevista päätöksistä.
• Tuomioistuinten työkuormaa vähennetään siten, että valitusoikeus tarkistetaan jo valitusta jätettäessä. Välittömästi perittävillä oikeudenkäyntimaksuilla voidaan Hollannin mallin mukaisesti leikata tarpeettomia valituksia erityisesti kaavoitus-, rakentamis- sekä ympäristölupa-asioissa.

3. Rakentamisen sujuvoittaminen hankekaavoitusta tehostamalla

• Kuntien liian kankea ja yksityiskohtainen kaavoitus sekä kaavoitusresurssien krooninen puute vaikeuttaa investointeja ja myös aluekehitystä. Maanomistajalle tulee antaa nykyistä laajempi mahdollisuus kehittää kaavaa kunnan ohjeistuksessa: tehdä aloite kaavoituksen käynnistämisestä, valmistella kaavaa kunnan ohjauksessa sekä toteuttaa joustavasti hankekaavoja avaamatta koko alueen asema- tai yleiskaavaa.

4. Yksinkertaistetaan ja nopeutetaan lupamenettelyjä, unohtamatta keventämistoimia

• Suomessa edellytetään ympäristöluvan hakemista tai ympäristövaikutusten arviointia myös sellaisilta hanketyypeiltä, jotka eivät EU-lainsäädännön perusteella sitä vaatisi. Siksi Suomessakin tulee ottaa laajempaan käyttöön kevyempi ilmoitusmenettely, joka koskisi yksinkertaisempia tai vakiomuotoisia hankkeita. Myös suoraviivaisissa lupamuutoksissa tulisi soveltaa helpotettua menettelyä.
• Nopeita toimia tarvitaan jo tällä hallituskaudella, sillä yrityksillä on akuutit paineet tehdä esimerkiksi energia- ja teknologiamuutoksia muuttuneen turvallisuustilanteen johdosta.

Investoinnit liikkeelle: EK:n reformi viranomaisten lupamenettelyihin