Kaupan turvallisuuspäivä kokosi ajankohtaiset ilmiöt ja turvallisuuden eteen tehtävän työn

Kaupan turvallisuus 2022 − tutkimuksen ja käytännön valossa -tapahtumassa kuultiin laaja kattaus asiantuntijoiden esityksiä kaupan turvallisuudesta. Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi muistutti aluksi kaupan turvallisuuskysymysten ajankohtaisuudesta vuodesta toiseen.

”On erittäin tärkeää seurata turvallisuuteen vaikuttavia trendejä meillä ja katsoa myös, mitä lähiympäristössämme tapahtuu ja tehdään. Päivän ohjelma heijasteleekin juuri nyt pinnalla olevia asioita”, Kiviniemi sanoi.

Mari Kiviniemi avasi tilaisuuden Kaupan liiton puolesta. 

Päivän aikana kuultiin Leicesterin yliopiston emeritusprofessori Adrian Beckin itsepalvelukassoihin liittyvästä tutkimuksista: miten itsepalvelukassat vaikuttavat asiakkaiden käyttäytymiseen ja mitä turvallisuuden eteen voidaan tehdä. Beckin mukaan itsepalvelukassat lisäävät näpistyksiä kaupoissa, mutta myös pakkausten viivakoodeissa ja skannauslaitteiden asetuksissa saattaa olla virheitä.

Beck suosittelikin valmistajia kehittämään hintalappuja niin, että ne toimisivat itsepalvelukassojen asiakastilanteissa nykyistä paremmin. Kassojen sujuvuus vaatii myös taitavia asiakaspalvelijoita, jotka osaavat lukea ostotilanteita ja tarttua hienovaraisesti mahdollisiin varkausepäilyihin.

Adrian Beck ja Marie Enhörning etäyhteyden välityksellä. 

Yleisössä Beckin esitystä kuunnellut Teemu Hallivuori turvallisuusratkaisuja myyvästä EAS Finland Oy:stä piti aihetta erittäin ajankohtaisena ja muistutti, että tulevaisuudessa teknologia mahdollistaa päivittäistavarakauppojen toimivuuden siten, että asiakas laittaa tuotteet suoraan ostoskärryyn ja varsinainen maksutapahtuma jää kokonaan pois.

”Tällainen teknologia todennäköisesti jopa vähentää näpistyksiä”, Hallivuori ennakoi.

Svensk Handelin juristi Marie Enhörning esitteli Ruotsissa runsaan vuoden voimassa ollutta yrityslähestymiskieltolainsäädäntöä ja siitä saatuja kokemuksia.

Tulosten mukaan 75 prosenttia yrityslähestymiskiellon saaneesta ei uhmannut saamaansa kieltoa, vaan lakkasi käymästä myymälässä kokonaan. Kaupan liiton mukaan samanlainen lainsäädäntö tarvitaan Suomeenkin, sillä vakavat väkivaltatapaukset ovat yleistyneet Suomessa.

”Ruotsin kokemukset yrityslähestymiskieltolainsäädännöstä ovat rohkaisevia. Siellä se on osoittautunut tehokkaaksi, kun kolme neljästä noudatti kieltoa”, Kaupan liiton turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Keskon Head of Corporate Security Petri Käyhkö pohdiskeli.

Riikka Ahonvala (vas.) ja Mun elämä, mun vastuu -kokonaisuus, ylhäällä kuvassa Kari Siivo ja turvallisuus poliisin näkökulmasta sekä Kirsi Kojonkoski ja Lauri Takkinen (alhaalla oik.), jotka esittelivät turvallisuustyötä Turun Hansa-korttelissa. 

Rikoksia ennalta ehkäisevässä osuudessa kuultiin nuorten työelämäasiantuntijan Riikka Ahonvalan esitys Talous ja nuoret TAT:n 3−6-luokkalaisille suunnatusta Mun elämä, mun vastuu -kampanjasta ja näille luokille laaditusta oppimateriaalista. Oppituntien tarkoituksena on vahvistaa lasten talouden hallintaa ja oman vastuun omaksumista raha-asioissa. Kaupan liitto on jatkossakin muiden kumppaneiden kanssa mukana yhteistyössä.

Valo-Valmennusyhdistys ry:n kehittämispäällikkö Kirsi Kojonkoski ja kauppakeskus Hansan turvallisuus- ja laatupäällikkö Lauri Takkinen kertoivat kokemuksia turkulaisessa kauppakeskus Hansassa toteutetusta nuorisotyöstä. Esitys tarjosi onnistuneen esimerkin siitä, miten kauppakeskuksessa sijaitseva nuorisotila, valvonta ja eri toimijoiden yhteistyö on synnyttänyt hyviä tuloksia alueen rauhoittamiseksi ja lieveilmiöiden vähentämiseksi.

”Hienoa, että tällaista työtä tehdään, asiantuntijat sitoutuneet ja jatkuvuus toiminnassa. Tästä on malliksi muillekin. Toivon, että tällainen työ lisääntyy huomattavasti eri puolilla Suomea”, AEL Amiedu Oy:n kouluttaja Stefan Smeds kommentoi esitystä yleisöstä.

THL:n Inari Viskari kertoi ennalta ehkäisevästä naapurustotyöstä. 

Lisäksi kuultiin myös kokemuksia menetelmistä huumeita käyttävien henkilöiden tekemien näpistysten vähentämiseksi. THL:n asiantuntija Inari Viskari nosti esiin ympäristötyön eli naapurustotyön merkityksen.

Yhteistyötä voidaan tehdä, esimerkiksi asukasyhdistysten, yritysten, koulujen ja päiväkotien kanssa lisäämällä tietoa siitä, miten mahdollisiin häiriötilanteisiin puututaan niin, että ympäristö säilyy kaikille turvallisena. Naapurustotyö keskittyy käytännön ratkaisuihin ja rakentuu aina alueellisten tarpeiden mukaan.

”Parhaillaan oikeusministeriö ja THL valmistelevat päihdeopasta kauppojen käyttöön”, Rikoksentorjuntaneuvoston erityisasiantuntija Heidi Lind lisäsi.

Kaupan liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb.

Entä onko Suomessa katujengejä? Tähän vastasi poliisitarkastaja Kari Siivo Poliisihallituksesta. Siivo muistutti, että katujengit eivät ole automaattisesti rikollisryhmiä tai järjestäytynyttä rikollisuutta. Pääkaupunkiseudulla on vajaat kymmenen katujengiä, joihin kuuluu kaikkiaan noin sata parikymppistä miestä. Poliisi panostaa ennalta estävään työhön ja moniviranomaistoimintaan sekä yhteistyöhön.

Kaupan liiton turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Keskon Head of Corporate Security Petri Käyhkö kiitti ennalta ehkäisevän työn asiantuntijoita päivän esityksistä.

Keskon Petri Käyhkö juonsi tilaisuuden ja lopuksi kiitti päivän esiintyjiä. 

”Tänään on kuultu hienoja esityksiä ja ne ovat tavalla tai toisella liittyneet toisiinsa. Tarvitaan jatkossakin eri tahojen kiinteää, pitkäjänteistä yhteistyötä ja työskentelyä, jotta tuloksia saadaan aikaiseksi. Ennalta ehkäisevällä työllä on merkitystä ja tärkeää on, että resursseja tähän työhön löytyy jatkossakin, Käyhkö tiivisti.

Kaupan liitto ja oikeusministeriö tekivät yhteistyötä turvallisuuseminaarin järjestämiseksi jo kolmatta kertaa. Oikeusministeriön erityisasiantuntija Markus Alanko ja Kaupan liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb kertoivat, että tilaisuus järjestetään myös ensi vuonna.

Kaupan liitto: Ruotsissa hyviä kokemuksia – yrityslähestymiskielto tarvitaan myös Suomeen