Kokosimme kysymyksiä ja vastauksia sähkön saatavuudesta: Milloin sähköpula voi syntyä, miten se etenee ja miten siihen voi varautua?
Energiakriisin takia Suomessa varaudutaan epätavalliseen talveen. Sähköstä voi tulla pulaa, jos ensi talvena esiintyy pitkiä pakkaskausia, yllättäviä sähköntuotannon vikatilanteita tai ongelmia tuontiyhteyksissä. Kokosimme EK:n johtavalta asiantuntijalta Markku Rajamäeltä sähkön saantiin ja siihen liittyviin ongelmiin liittyvää tietoa energiakriisissä. Rajamäki kertoi tilanteesta liitoille suunnatussa EK:n Sähköpula ja riskeihin varautuminen -webinaarissa 28.10.2022.
Tiedätkö, mitä tarkoitetaan sähköpulalla, entä sähkön säännöstelyllä?
Sähköpula: Lyhytaikainen (tyypillisesti kestoltaan 1−2 h kulutushuippujen aikana) sähkön tuotannon ja tuontienergian ja kulutuksen välinen epäsuhta. Tilanne hoidetaan normaaliajan valtuuksin, viimekätisesti katkomalla lyhytaikaisesti sähkön saatavuutta alueittain kiertävällä tavalla. Sähkön kulutushuiput ajoittuvat aamuun klo 8−10 ja alkuiltaan klo 16−18.
Sähkön tuotannon ja oston pitäisi olla aina samalla hetkellä tasapainossa kulutuksen kanssa.
Sähkön säännöstely: Pidempiaikainen sähkön tuotannon ja tuontienergian ja kulutuksen välinen epäsuhta. Hoidetaan valmiuslain valtuuksin, ja tilanne edellyttää poikkeusolojen toteamista. Keinoina muun muassa sähkön käytön rajoittaminen, kieltäminen, kulutuskiintiöt, ylitysmaksut ja sähköntoimituksen keskeyttäminen.
Milloin sähköpula voi syntyä?
Sähköpula voi syntyä monella eri tavalla. Tyypillisimmillään se syntyy pitkäkestoisen, kylmän pakkasjakson seurauksena, jolloin kulutus lämmityksen takia kasvaa merkittävästi. Suomessa sähkönkulutus on voimakkaasti riippuvainen lämpötilasta, ja yksi pakkasaste lisää sähkönkulutusta arviolta 150 megawattia. Tuolloin Suomi ei välttämättä saa omalla tuotannollaan ja ostoillaan sähkön tarvetta tyydytettyä, joten riski joutua sähköpulatilanteeseen kasvaa.
Sähköpula voi syntyä myös yhtäaikaisten äkillisten häiriöiden seurauksena, jolloin tärkeä voimalaitos tai sähkön siirtoyhteys ei olekaan käytössä. Jos esimerkiksi jokin tuotantoyksikkö putoaisi verkosta, muuttaisi se olennaisesti sähkön riittävyystilannetta.
Jos voimalaitoksessa tai siirtoyhteydessä sattuu äkillinen vikaantuminen juuri kylmän pakkasjakson aikana, sähköpula on entistä todennäköisempi.
Miten sähköpula etenee käytännössä?
Lyhytaikainen sähköpula etenee tyypillisesti kolmessa vaiheessa.
1) Sähköpula on mahdollinen
Fingrid laatii aina seuraavan päivän tuotannon, oston ja kulutuksen ennusteen päivittäin noin klo 17.30.
Mahdollinen sähköpula tarkoittaa sitä, että Fingrid ei kykene ylläpitämään mitoittavaa vikaa vastaavaa määrää nopeaa häiriöreserviä ja kotimainen tuotanto tai tuonti ei riitä kattamaan sähkönkulutusta.
Fingrid tiedottaa asiasta omilla verkkosivuillaan. Työ-ja elinkeinoministeriö tiedottaa kansalaisia sähköpulan mahdollisuudesta.
2) Sähköpulan riski on suuri
Kaikki Suomesta saatavilla oleva sähköntuotanto on käytössä, eikä naapurimaista saada sähköä lisää. Fingrid tiedottaa asiasta omilla verkkosivuillaan. Työ-ja elinkeinoministeriö tiedottaa kansalaisia sähköpulan mahdollisuudesta. Tällaisessa tilanteessa monet toimijat rajoittaisivat omaehtoisesti kulutustaan korkean hinnan takia.
3) Sähköpula
Sähköntuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta ja Fingrid joutuu irti kytkemään sähkönkulutusta järjestelmävastaavan oikeuksin. Fingrid tiedottaa asiasta omilla verkkosivuillaan. TEM tiedottaa kansalaisia sähköpulan alkamisesta.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Fingrid ohjeistaa, paljonko kytketään irti ja alueelliset verkkoyhtiöt toteuttavat toimenpiteen alueittain kiertävänä, 1−2 h per alue. Jos tilanne tulisi niin yllättäen, ettei edellä kuvattua vaiheittaista mallia kyettäisi noudattamaan, Fingrid kytkisi alueita irti 110 kV-linjojen tasolla, mikä tarkoittaisi huomattavan laajoja, alueellisia katkoja, jolloin myös sähkön palauttaminen kestäisi pidempään.
Miksi sähköpulatilanteessa sähkön alueellinen katkominen on tärkeää?
Sähköpulatilanteessa sähkönsiirtoa katkotaan alueellisesti, jotta saadaan varmistettua sähköjen pysyminen päällä koko sähköjärjestelmässä.
Jos kulutuksen ja sähköntuotannon tai tuonnin välistä tasapainoa ei pystytä pitämään yllä, riskinä on koko Suomen sähköjärjestelmän kaatuminen. Tällöin syntyisi ”blackout” -tilanne, josta palautuminen veisi vähintäänkin useita tunteja, ja jonka aikana koko yhteiskunta olisi ilman sähköä. Lyhyet, kiertävät ja suunnitellut katkot ovat keino estää tämä tilanne mahdollisissa ääritilanteissa.
Katkot toteutetaan kierrättämällä katkoja eri puolilla Suomea. Fingrid antaa jakeluverkonhaltijoille verkkoyhtiökohtaisesti tiedoksi irti kytkettävän tehon määrän. Paikallinen verkonhaltija toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kiertävinä katkoina.
Miten yritysten kannattaa varautua sähköpulaan jo ennalta?
Tässä muutamia seikkoja: Kannattaa ottaa TEM:n, Fingridin ja alueellisten verkkoyhtiöiden sivut seurantaan ja selvittää omasta alueellisesta jakeluverkkoyhtiöstä mahdollisuus liittyä tekstiviestien ja sähköpostiviestien jakelulistoille.
On myös hyvä selvittää, miten kriittiset laitteet kestävät yllättävän sähkökatkon.
Etukäteen kannattaa varmistaa, että kriittisten laitteiden kriittisiä varaosia on riittävästi toimipaikalla; sähköisten laitteiden rikkoja voi tapahtua sähkökatkoista johtuvien jännitevaihtelujen vuoksi.
On myös hyvä selvittää, miten toimipaikan sähköinen lukitusjärjestelmä ja valaistus toimivat sähkökatkotilanteissa. Ota myös selvää, miten katkos vaikuttaa kaukolämmön tai -kýlmän sekä vesi- ja viemäriyhteyksien toimintaan.
Jos yrityksessä on tuotteita tai raaka-aineita, jotka edellyttävät katkeamattomasti kylmiä tai lämpimiä olosuhteita, eikä varavoimaa ole saatavilla, kannattaa suunnitella mahdolliset toimet sen mukaan.
Kannattaa myös suunnitella, millaisia töitä työntekijät voivat tehdä sähkökatkon aikana. Työntekijät kannattaa ohjeistaa ajoissa, miten toimia sähkökatkotilanteessa, esimerkiksi vaikkapa hissien käytön suhteen.
On myös syytä harjoitella toimia ennen varsinaista sähkökatkoa.
Miten yritykset ovat varautuneet?
EK:n yrityskyselyn (31.10.2022) mukaan varautumistaso korreloi yrityskoon kanssa. Isot ovat pienempiä paremmin varautuneita. Toimialojen välillä erot ovat vähäisiä.
Varautumisen keinoista sähkön säästäminen on tärkein. Osalla on kriittisten laitteiden osalta käytössä varavoimakoneita ja ups-laitteita. Pieni osa on myös ollut jo yhteydessä alueelliseen verkkoyhtiöönsä ja tiedustellut todennäköisyyttä sille, että oma kohde joutuisi katkojen kohteeksi.
Lähteet: EK:n johtava asiantuntija (yritysturvallisuus, riskienhallinta, varautuminen) Markku Rajamäki, EK:n Sähköpula ja riskeihin varautuminen -webinaari 28.10.2022.
Rajamäki käyttänyt lähteinä: Valvomopäällikkö Arto Pahkin, Fingrid ja Fingridin sivut.
EK:n sivuilla voit tutustua Markku Rajamäen blogiin: Sähköpulaan voi ja kannattaa varautua
