Kiertotaloudesta osa kauppaa ja kuluttajien arkea? – Kaupan liitto rohkaisee mukaan keskusteluun
Kiertotalous voisi toteutua kuluttajakaupassa, jos tuotteiden käyttöikää pystytään pidentämään lisäämällä käytettyjen tuotteiden kauppaa sekä vuokraus- ja korjaustoimintaa. Tuoreissa päättäjille osoitetuissa politiikkasuosituksissa ja kulutustutkijoiden kanssa laaditussa raportissa haetaan keinoja edistää kiertotaloutta. Kaupan liiton asiantuntijoiden mukaan kaikista keinoista kiertotalouden kehittämiseksi on hyvä rohkeasti keskustella.
Politiikkasuosituksissa ja uudessa kulutustutkijoiden kanssa laaditussa raportissa päättäjiä kannustetaan ottamaan käyttöön taloudellisia keinoja ja purkamaan sääntelyn luomia esteitä kiertotaloudelle. Lisäksi on luotava kiertotalousratkaisujen kysyntää viestinnällä sekä lisättävä kiertotalouden osaamista ja innovaatioita kaupan ja kuluttajapalveluiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmalla.
Kiertotalous kuluttajakaupassa -hankkeen politiikkasuositukset on laadittu osana laajempaa Suomelle laadittua strategista, vuoteen 2035 asti ulottuvaa kiertotalousohjelmaa Hanketta toteutetaan ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Kaupan liitto on mukana hankkeessa ohjausryhmän jäsenenä ja osallistunut hankkeen sen valmisteluun. Liitto on myös jäsenenä kansallisen kiertotalousohjelman yhteistyöryhmässä.
Suositusten laadinnassa on kuultu muun muassa kaupan alan sekä vuokraus- ja korjaustoiminnan asiantuntijoita, jotka edustivat hankkeen kohdesektoreita: vaatteet ja kodintekstiilit, urheiluvarusteet ja kodinkoneet. Suosituksen ovat laatineet Tyrsky-Konsultointi, Ethica, Properta ja Y4 Works.
Politiikkasuosituksissa ehdotetaan muun muassa kaupan alan kiertotalouden ja kiertotalouden kuluttajapalveluiden TKI-ohjelman perustamista. Ohjelma rahoittaisi tutkimusta, kehittämistä ja koulutusta ja se palvelisi myös pk-yrityksiä. Ohjelma tukisi kaupan alan kiertotalouden ekosysteemien luomista ja rahoittaisi myös kokeiluja.
“Kaupan liitto kannattaa vahvasti TKI-ohjelman perustamista. Jotta kiertotalous saadaan nykyistä vahvemmin osaksi kaupan liiketoimintamalleja, tarvitaan niin tukea pilottihankkeisiin ja kokeiluihin kuin esimerkiksi tutkimusta siitä, miten kuluttajat käyttäytyvät”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola näkee.
Kiertotalouspalvelut nousuun taloudellisella ohjauksella
Politiikkasuosituksissa todetaan, että hinta ja kannattavuus, saavutettavuus ja helppokäyttöisyys sekä laatu ja turvallisuus ovat merkittävimmät esteet kuluttajille tarjottavien kiertotalouspalvelujen laajentamiselle.
Suosituksissa ehdotetaan muun muassa korjaus- ja vuokrauspalveluiden sekä käytetyn tavaran kaupan arvonlisäveron alentamista tietyissä tuoteryhmissä, kuten vaatteet ja kengät, polkupyörät sekä urheilu- ja retkeilyvälineet. Esimerkiksi Ruotsissa tiettyjen tuotteiden korjauspalveluilla on käytössä alennettu kuuden prosentin arvonlisäverokanta.
Kotitalousvähennystä voisi laajentaa koskemaan muun muassa huonekalujen, kodinkoneiden ja polkupyörien korjauspalveluita. Nykyisin kotitalousvähennystä saa uusien huonekalujen kokoamispalveluun, mutta ei vanhan korjaamiseen.
Kuluttajia voitaisiin kannustaa tuotteiden korjauttamiseen myös ottamalla käyttöön esimerkiksi Itävallassa menestykseksi osoittautunut korjausseteli. Itävallassa kuluttajat saavat 50 prosentin alennuksen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden korjauspalveluista.
Selkeämpi sääntely edistäisi kiertotalousratkaisuja
EU:n uudet kiertotalousavaukset, kuten laajennettu ekosuunnitteludirektiivi sekä vihreiden väittämien, korjausoikeuden ja digitaalisen tuotepassin aloitteet luovat pohjan kuluttajalähtöiselle kiertotaloudelle. Kaikilta osin EU:n ja Suomen lainsäädäntö ei silti tue kiertotaloustavoitteita.
“Yritykset tarvitsevat ohjeistusta ja neuvontaa, miten kiertotaloudessa voidaan tehdä yhteistyötä kilpailulainsäädännön puitteissa, ja mitä vaatimuksia vaikkapa kuluttajansuoja- ja ympäristösääntely asettaa käytettyjen tavaroiden kaupalle ja palveluliiketoiminnalle”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Ilari Kallio toteaa.
Sekä kilpailulainsäädäntöä että kuluttajansuojalainsäädäntöä on syytä mahdollisuuksien mukaan myös tarkentaa, jotta sääntely tukee kiertotaloustavoitteita. Esimerkiksi käytetyn tavaran kuluttajakaupassa ja vuokraustoiminnassa kuluttajansuojalainsäädännön mukaiset laajat vastuut tavaroista ja vahingoista voivat hidastaa kiertotalouden kehitystä. Suositusten mukaan kuluttajasuojalainsäädäntöä tulee tarkistaa käytettyjen tuotteiden osalta siten, ettei niiden kaupassa sovelleta yhtä tiukkoja yleisiä vaatimuksia kuin uusien tuotteiden kaupassa.
”Meidän on uskallettava rohkeasti keskustella kaikista keinoista, joilla kiertotaloutta kuluttajakaupassa voitaisiin edistää. Vaikka osa politiikkasuosituksista on sellaisia, että niitä saatetaan katsoa karsaasti yrityksissä tai kuluttajien keskuudessa, muutos ei tapahdu itsestään”, Kallio ja Ola korostavat.
Politiikkasuosituksista voit lukea lisää täältä:
Linkedinissä: https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7032220814762459136
Twitterissä:
https://twitter.com/TyrskyConsult/status/1626458680282566657
Kuva: Tyrsky-Konsultointi
Lue myös aiempi uutinen: Uudella hankkeella pyritään nopeuttamaan kiertotalouden kehitystä kuluttajakaupassa – osallistu kyselyyn
