EU:n uusi hiilirajamekanismi vaatii yrityksiltä raportointia jo tänä vuonna – ”Voisi toivoa, että aikataulut olisivat realistisia”  

Hiilirajamekanismi on osa Euroopan vihreän kehityksen 55-valmiuspakettia. Mekanismia sovelletaan tiettyihin EU:n asetuksessa määriteltyihin tuotteisiin. CBAM-tuotteita ovat esimerkiksi tietyt rauta- ja terästuotteet (myös jotkut näistä tuotteista valmistetut tuotteet, esimerkiksi ruuvit, mutterit ja prikat), rautamalmi, tietyt lannoitteet, tietyt alumiinituotteet, tietyt sementtituotteet, tietyt kemikaalit ja sähkö.

Kun näitä niin sanottuja CBAM-tuotteita tuodaan EU:n ulkopuolelta EU:n tullialueelle, maahantuojan on vuoden 2026 alusta:

• hankittava tavaroiden valmistuksessa syntyneitä päästöjä vastaava määrä CBAM-todistuksia.
• annettava CBAM-ilmoitus vuosittain komissiolle.

• Siirtymäajalla 1.10.2023−31.12.2025 ei vielä tarvitse hankkia CBAM-todistuksia, mutta maahantuojan on tehtävä neljännesvuosittain CBAM- raportti komissiolle.

Ensimmäinen raportti on annettava 31.1.2024 mennessä. Siinä ilmoitetaan tiedot ajalta 1.10.−31.12.2023. Raportoitaviin tietoihin kuuluu: tuontituotteen määrä, tuotteen suorat ja epäsuorat päästöt, mahdollinen lähtömaassa maksettu hiilen hinta ja siitä saadut kompensaatiot.

Yritykset peräänkuuluttavat tarkennuksia, riittävää valmiusaikaa ja tasapuolista kilpailua

Hiilirajamekanismi tulee vaikuttamaan monien kaupan alan yritysten toimintaan.

”Koska kyse on isosta ja tärkeästä asiasta, pitäisi sen jalkauttaminen yrityksiin toteuttaa perusteellisesti ja varattava siihen myös riittävästi aikaa”,  johtava asiantuntija Lauri Leskinen Kaupan liitosta huomauttaa.

Esimerkiksi Teknisen Kaupan Liiton jäseninä olevat yritykset tuovat terästä ja alumiinia myös EU:n ulkopuolelta, jolloin raportointivelvoite koskee heitä jo loppuvuodesta (Q4) 2023 alkaen.

”Raportoinnin muoto ja tarkkuus sekä lähtötietojen saaminen tuotekohtaisesti, esimerkiksi kiinalaiselta tai turkkilaiselta terästehtaalta mietityttävät ja kaipaavat selvennystä”, Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Markku Uitto toteaa.

Hiilirajamekanismin haasteena on pidetty myös sitä, että kyseessä on EU-asetus, jolla ei voi asettaa velvoitteita kolmansissa maille sijaitseville laitoksille. Velvoite toimittaa CBAM-raportti päästötietoineen tulee maahantuojalle (tai sen välilliselle edustajalle) tuoden mukanaan todennäköisesti uutta hallinnollista taakkaa.

Rakennus- ja sisustustarvikekauppaa edustava RASI ry pitää hiilirajamekanismin tavoitteita kiitettävinä, mutta peräänkuuluttaa tasapuolista kilpailua ja riittävää valmiusajan huomioimista lakia toimeenpantaessa.

”Hiilirajamekanismin raportointivelvollisuus alkaa jo 1.10.2023, mutta raportoinnin työvälineet ja sisältö eivät vielä ole tiedossa. Yleisesti voisi toivoa EU-lainsäädännöltä, että aikataulut myös elinkeinoelämälle olisivat realistisia. Kaupan yritykset tarvitsevat myös aikaa muuttuvan lainsäädännön toteuttamiseen”, RASI ry:n toimitusjohtaja Minna Liuksiala harmittelee.

RASI ry:n jäsenistä moni yritys tuo maahan hiilimekanismin piiriin kuuluvia kiinnikkeitä muun muassa ruuveja ja muttereita. Näiden tuotteiden osalta mekanismin alaraja (tuonnin arvo vähintään 150 eur) voi vääristää kilpailumarkkinaa.

”Jälleen on luotu yksi kustannusmekanismi, joka kohdistuu suomalaisiin kaupan yrityksiin, mutta asiakkaiden suorat ostot ulkomaisista verkkokaupan ja alustatalouden toimijoilta voivat jäädä tämän ulkopuolelle”, hän lisää.

Raportointiohjeiden odotetaan valmistuvan toukokuun loppuun mennessä. Suomessa Tullia on ehdotettu CBAM-asetuksen mukaiseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi. Tulli muun muassa antaisi yrityksille neuvontaa, myöntäisi valtuutetun CBAM-ilmoittajan lupia ja myisi CBAM-todistuksia.

Ministeriötasolla hiilirajamekanismia ohjaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Lisätietoa ajantasaisesti: Hiilirajamekanismi (CBAM) – Tulli