Puutarhamyymälöiden kevätsesonki käynnistyy: Kestävä elämäntapa alkaa hiljalleen näkyä myös kotipuutarhoissa
Luonnonmukaisuus, dynaamiset istutukset eli kasviyhdyskuntiin perustuvat istutukset ja nurmikot niityiksi. Nämä ovat paitsi tuoreita puheenaiheita viheralalla, myös tulevan kesän todellisuutta monilla pihoilla, parvekkeilla ja puutarhoissa. Puutarha-ala ottaa parhaillaan askelia kohti luonnonmukaisempaa tulevaisuutta. Alan myymälöiden kevätsesonki on käynnistymässä.
”Tämä on aika uutta viheralalla, mutta kunnissa ja kaupungeissa tämä on jo kovasti tapetilla ja alkaa hiljalleen näkyä myös kotipuutarhoissa”, kuvailee puutarhasuunnittelija Marja Kärki alan muutosta kohti kestävämpää elämäntapaa.
Noin 30 vuotta alalla ollut Marja Kärki työskentelee parhaillaan puutarhaliike Muhevainen Oy:ssä, jolla on eri puolilla pääkaupunkiseutua kolme liikettä. Muhevainen on Kaupan liiton jäsenyritys.
Dynaamisilla istutuksilla eli kasviyhdyskuntiin perustuvilla istutuksilla tarkoitetaan vihersuunnittelussa rehevää, monikerroksista, monimuotoista ja paljon eri lajeja sisältäviä istutuksia.
”Yleensä rikkakasvit halutaan kitkeä ja tukea vain tiettyjen kasvilajien menestymistä. Nyt ajatellaankin niin, että ne lajit menestyvät, jotka pärjäävät, ja jos joku kasvi ei menesty, ei sille voi mitään. Tavallaan siis kasviyhdyskunnat hoitavat itse itseään, ja kun istutukset ovat tiiviitä, ei rikkakasveille edes jää tilaa menestyä”, Kärki kertoo.
Samanlaista kasvutyyliä edustaa Englannista maailmalle levinnyt cottage garden -puutarhatyyli, joka tarkoittaa rehevää, monimuotoista ja värikästä kukkamerta. Kärjen mukaan virtaus alkaa hiljalleen tulla tutuksi myös meillä Suomessa.
”Se eroaa kasviyhdyskuntaistutuksista siinä, että sitä hoidetaan enemmän ja etukäteen jo tiedetään lajit, joiden kasvua halutaan tukea ja niiden eteen tehdään työtä. Cottage gardenin ajatuksena on, että leikkokukat voi kasvattaa ja kerätä omalta pihalta maljakkoon, monimuotoinen puutarha on myös pölyttäjien mieleen”, Kärki selvittää.
Nurmikot niityiksi -ajattelu taas puolustaa nurmikkoalueiden muuttamista niityiksi ja suojelee näin kotoperäistä luontoa ja sen biodiversiteettiä. Luontokadon ehkäisemiseksi juuri tällaisia istutuksia halutaan jatkossa suosia yhä enemmän.
Maata ei muokata, kasvijätettä suositaan
Ihmisillä on pihojensa ja puutarhojensa suhteen monia makuja: toinen tykkää tarkkaan leikatuista, siististä ja jämptistä, kun taas toinen on valmis jättämään ympäristön rehottamaan.
”On kuitenkin monia, jotka ostavat ajatuksen kasviyhdyskunnista ja siitä, että piha on silloin helppohoitoisempi, ekologisempi ja hyönteisille ja muille eliölajeille hyväksi”, Kärki uskoo.
Maan kaivuun välttäminen kuuluu myös osana luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon, koska näin estetään hiilen vapautumista ilmaan. Maassa on paljon arvokasta pieneliöstöä, jota ei ole syytä hajottaa. Maan pitäisi antaa olla luonnonmukaisesti rauhassa ja ruokkia sitä ylhäältä päin.
”Maata ei muokata, vaan kasvijätettä kerätään istutusten päälle, jossa ne hiljalleen maatuvat ja antavat kasveille ravinnetta. Ihan turhaan ihmiset haravoivat ja vievät pois kaikkea sitä kasvijätettä, jolla voi lannoittaa pihaa.
Monivuotiset kasvit yksivuotisia ekologisempia
Monivuotiset kasvit ovat yksivuotisia ekologisempia, koska tuolloin istutuksia ei tarvitse repiä ylös maasta joka vuosi ja vaihtaa uusiin. Vihreistä monivuotisista kasveista saa myös talviparvekkeelle vehreyttä.
Kiertotalous, luonnonmateriaalit ja kierrätysmateriaalit ovat jo nykypäivää viheralalla. Ruukkuja on mahdollista hankkia vaikkapa kierrätysmuovista.
Entä onko hyötykasvien viljely edelleen suosittua?
”Ihmiset ovat ymmärtäneet, että isoa kasvimaata ei tarvita yrttien, salaattien tai jopa perunan viljelyyn. Niitä voi laittaa kasvamaan viljelylaatikoihin pihoille tai parvekkeelle. Juuri erilaiset mausteyrtit ja salaatti ovat hyvin suosittuja viljelylajeja kaupunkiparvekkeillakin joka vuosi.”
Televisiossa on nykyään ohjelmia, joissa pihoja ja parvekkeita suunnitellaan ammattilaisten voimin. Marja Kärjen mukaan pihasuunnitelmia yksityisiin koteihin kysytään jo nykyään, mutta parvekkeiden vihersuunnitteluun puutarhasuunnittelija apua pyydetään vielä harvoin.
”Parvekkeelle kysellään enemmän yksittäisiä neuvoja, kuten vaikka vinkkejä monivuotisista kasveista ja niiden talvehtimisesta, sopivista ruukuista ja niin edelleen”, Kärki pohtii.
Inflaation vaikutukset ja energian hinnannousu tekevät ihmisten ostokäyttäytymisen ennustamisesta ensi kesänä edelleen vaikeaa. Kärki tietää, että oma sähköposti on hiljalleen alkanut laulaa kyselyistä puutarhaneuvontakäynneille.
”Korona-aikana ihmiset halusivat laittaa lähiympäristöään kuntoon, ehkä sama buumi jatkuu, kun ylimääräistä rahaa ei välttämättä ole matkusteluun. Joka tapauksessa kevään koittaessa ja lumien sulaessa ihmiset innostuvat puutarhoistaan ja parvekkeistaan ja yhtäkkiä meillä kysyntä lisääntyy, kun kaikki pitää saada mitä pikimmin valmiiksi”, Kärki hymyilee.
Rakennus- ja sisustustavarakauppaa edustavan RASI ry:n toimitusjohtaja Minna Liuksiala tietää, että pihan laittaminen on jokavuotista työtä ja monelle rakas harrastus. Hän kuitenkin uskoo, että koronavuosien tyyppistä poikkeavan hurjaa kysynnän kasvua ei alalla nyt odoteta.
”Jos koronavuosina tehtiin kiihtyvään tahtiin remontteja ja erityisesti satsattiin pihaan, niin tällä hetkellä remontointirahaa suunnataan kotien ja vapaa-ajanasuntojen energiatehokkuuden parantamiseen. Kohonnut energianhinta on ollut pääajuri energiatehokkuusremonteissa”, Liuksiala toteaa.
Kevätmessut avaa kevätkauden Helsingin messukeskuksessa 30.3.−2.4.2023. Tämä artikkelin tausta-aineistona on käytetty myös messuilta saatua tietoa.
