Kaavoitus sujuvaksi tulevalla vaalikaudella
Hallitusneuvottelut ovat käynnissä ja paljon on kysymyksiä pöydällä tulevina viikkoina. Investointien sujuvoittamista on välttämätöntä edistää tulevalla hallituskaudella, mikä tarkoittaa muun muassa viime hallituskaudelta kesken jääneen alueidenkäyttölain uudistamista.
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus kariutui keväällä 2022, kun valtioneuvosto päätti ympäristöministeriön esityksestä eriyttää voimassa olevan lain rakentamista ja alueiden käyttöä koskevat osiot erillisiksi lainsäädännöikseen. Eduskunnan hyväksyttäväksi vietiin ainoastaan rakentamislaki, joka tulee voimaan vuoden 2025 alussa, mutta samalla alueidenkäyttöä koskevista uudistuksista luovuttiin.
Alueidenkäyttöä koskevan lain uudistamista tulee jatkaa heti vaalikauden alussa ja lain sujuvoittamisen tulee olla uudistamisen keskiössä. Nykyisten kaavoitus- ja lupaprosessien hitauden ja jäykkyyden vaarana on, että investoinnit valuvat hukkaan muuttuneiden olosuhteiden takia. Täytyy muistaa, että esimerkiksi suomalainen kauppa kilpailee enenevässä määrin myös ulkomaisen verkkokaupan kanssa. Sujuvoittaminen on tärkeää myös ilmastonmuutoksen kannalta, jotta rakennuskantaa saadaan uudistettua ja tiivistettyä sekä tyhjillään olevia tiloja hyötykäyttöön.
Kaupan liitolla on useita tavoitteita alueidenkäyttölain uudistamiselle. Ensinnäkin vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista koskevasta erityissääntelystä tulee luopua. Saavutettavuus on kannattavan liiketoiminnan elinehto. Kauppa haluaa olla siellä missä ihmisvirrat ovat ja missä ihmisten on sujuvaa asioida, eikä siihen tarvita lainsäädäntöä. Markkinaehtoisuus ohjaa sijoittumista ja paras käsitys mahdollisuudesta tehdä kannattavaa liiketoimintaa on sillä, joka investoi. Kaavoittajan tehtävänä on osoittaa riittävästi alueita kaupalliseen käyttöön ja huolehtia alueiden infra kuntoon.
”Kauppa haluaa olla siellä missä ihmisvirrat ovat ja missä ihmisten on sujuvaa asioida, eikä siihen tarvita lainsäädäntöä.”
Jotta hankkeet etenisivät sujuvasti kaikkialla Suomessa, lakiin tulisi luoda säädöspohja, jonka nojalla maanomistajalla olisi tietyin edellytyksin oikeus saada kaava vireille ja tehdä kaavaehdotuksia omalla alueellaan. Kaava voisi tällöin olla auki vain pieneltä osin (hankekaava) ja lainsäädännössä olisi sitova määräaika asian käsittelylle.
Alueidenkäytön uudistamisen yhteydessä tulee luopua liian yksityiskohtaisista kaavamääräyksistä, sillä ne johtavat jatkuviin kaavamuutoksiin ja viivästyksiin hankkeissa. Maailma muuttuu nopeasti ja tarvitaan myös muuntojoustavuutta, esimerkiksi tilojen käyttötarkoituksen suhteen. Investoivaan tahoon tulisi suhtautua asiakkaana, joka saa palvelua yhdeltä luukulta ja näkyvyyttä hankkeen etenemiseen ja viivytyksettömään käsittelyyn.
Sujuvoittaminen edellyttää myös valitusten käsittelyn uudelleen tarkastelua. Esimerkiksi viranomaisten pitäisi kyetä koordinoimaan kantansa siten, että asiakkaalle annetaan yksi yhteinen päätös. Myös tuomioistuinten työkuormaa voitaisiin vähentää tarkastamalla valitusoikeus valitusta jätettäessä, sekä välittömästi perittävillä oikeudenkäyntimaksuilla. Kaupan liitto kannattaa myös valitusoikeuksien rajaamista asianosaisiin.
Suomi tarvitsee investointeja, joten luodaan edellytyksiä kasvulle. Tässä meillä on paljon voitettavaa.
Tea Taivalkoksi on yhdyskuntasuunnittelun asiantuntija Kaupan liitossa.
Kaavoitusasiat tulivat esiin myös Harri Bromanin haastattelussa 19.4.2023: Kaupan kasvua pitää tukea, ei jarruttaa
