Kehysriihessä tehtävä rakenteellisia uudistuksia – tehokkaat markkinat parantavat myös kuluttajien ostovoimaa
Viimeistään kehysriihessä tulisi tehdä tarpeellisia rakenteellisia uudistuksia, jotta julkinen talous ja kuluttajien ostovoima paranisivat, viestii Kaupan liitto. Yleistä arvonlisäverokantaa ei pidä nostaa, sillä korotus kurittaisi erityisesti kotimaista erikoiskauppaa ja pienituloisia kotitalouksia heikentämällä ostovoimaa. Myös TKI-rahoitusta tulisi uudistaa ja ohjata sitä kaupan aloille.
Kaupan liiton mielestä kansantaloudessa tulisi viimeistään nyt pyrkiä rakenteellisiin uudistuksiin, jotka tehostavat markkinoiden toimintaa. Tehokkaat markkinat hyödyttävät sekä kuluttajia että valtiontaloutta. Nyt viimeistään pitäisi hallitusohjelman mukaisesti vapauttaa alkoholin myyntiä sekä uudistaa lääkkeiden vähittäismyyntijärjestelmä.
”Tehokkuutta lisäävät rakenneuudistukset vaativat tuekseen vastuulliseen toimintaan ohjaavaa sääntelyä. Ne myös antavat tilaa valtion talouteen ja mahdollistavat jopa oikein mitoitetut veronkiristykset ilman, että kuluttajien ostovoima kärsii”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo.
Kaupan liiton teettämien laskelmien mukaan lääkkeiden vähittäisjakelujärjestelmän rakenteellinen uudistaminen toisi valtiolle ja kuluttajille yhteenlaskettuna jopa 250 miljoonan vuotuiset säästöt. Julkista taloutta on mahdollista vahvistaa 128 miljoonalla eurolla, ja samalla kuluttajien ostovoima kohenisi 124 miljoonalla eurolla vuodessa. Säästöt syntyisivät vaiheittain siten, että säästöt saataisiin täysimittaisesti aikaiseksi kehyskauden loppupuolella.
Ruotsin mallin mukaisen tehokkaan lääkemyyntijärjestelmän edellytyksinä ovat apteekkien säännellyn myyntikatteen eli lääketaksan laskeminen Ruotsin tasolle, lääkkeiden nykyistä merkittävästi tehokkaampi hankinta, monipuolinen kilpailu sekä apteekkien omistuksen vapauttaminen.
“Useat tutkimukset ovat osoittaneet Suomen apteekkijärjestelmän kalliiksi kuluttajille ja yhteiskunnalle. Lääkkeiden vähittäisjakelujärjestelmää ei voi jättää säästötarkastelun ulkopuolelle, vaan rakenneuudistuksiin on kiireisesti tartuttava”, Luoto toteaa.
Arvonlisäverotuksen kiristykset kohdistuisivat suomalaiseen työhön ja ostovoimaan
Arvonlisäverotus rasittaa ennen kaikkea Suomessa tehtyä työtä myös silloin, kun varsinainen myytävä tuote on valmistettu muualla. Esimerkiksi Aasiassa valmistetun vaatteen hinnasta yli 80 prosenttia voi olla kotimaasta koituvia kustannuksia, ja niistä suurin osa on työvoimakustannuksia.
Yleisen arvonlisäverokannan nosto lisäisi euromääräisesti jo entisestään suurta hintaeroa Suomessa myydyn ja esimerkiksi aasialaisessa verkkokaupassa myydyn vastaavan tuotteen välillä.
”Yleisen arvonlisäverokannan nosto olisi iso isku kotimaiselle erikois- ja käyttötavarakaupalle”, Luoto huomauttaa.
Ruoan arvonlisäverokannan nosto taas heikentäisi suomalaisten ostovoimaa entisestään varsinkin, jos sitä ei edes pyrittäisi kompensoimaan tulonsiirroilla.
”Ruoan arvonlisäverotuksen kiristäminen ja ostovoiman kutistuminen heijastuisivat kotimaisen elintarvikeketjun lisäksi myös muihin kuluttajapalveluihin ja erikoiskauppaan, kun niille jäisi entistä vähemmän tilaa ihmisten kulutuskoreissa”, Luoto sanoo.
TKI-rahoitusta on uudistettava ja ohjattava voimakkaammin kaupan ja palveluiden aloille
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisärahoitusta tulisi kohdentaa nykyistä voimakkaammin soveltavaan tutkimukseen, teknologian käyttöönottoon, sekä palvelualojen ja kaupan yritysten konkreettisiin tarpeisiin. Julkista TKI-rahoitusta ja esimerkiksi Business Finlandin rahoitusmalleja on suunnattava hankkeisiin, joilla parannetaan yksityisten palvelualojen tuottavuutta ja monipuolistetaan Suomen elinkeinorakennetta.
”Jos TKI-rahoitusta ei uudisteta ja kohdisteta voimakkaammin kaupan ja palveluiden aloille ja pk-yrityksille, suomalainen erikois- ja tukkukauppa ja niitä tukevat palvelut uhkaavat jäädä jälkeen kansainvälisessä kilpailussa”, Luoto näkee.
Yrityslähestymiskiellolla kaupan työympäristö turvallisemmaksi
Kaupoissa asiakkaiden epäasiallinen käytös, henkilökuntaan kohdistuva häirintä ja väkivalta ovat jokapäiväistä todellisuutta ja tilanteet aina vain vakavampia luonteeltaan.
Kaupan liiton mielestä työantaja tarvitsee yrityslähestymiskieltotyökalun viivytyksettä huolehtiakseen henkilökunnan työturvallisuudesta ja − hyvinvoinnista.
”Yrityslähestymiskielto olisi samalla tärkeä panostus arjen yleiseen turvallisuuteen”, Luoto toteaa.
Lisätiedot: Kari Luoto, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 0400 688 708, kari.luoto(at)kauppa.fi
Lue myös:
