Veronkorotukset kurittavat kauppaa ja kuluttajaa
Kehysriihen tavoite velkaantumisen taittamisesta on ymmärrettävä, mutta hallituksen päätös nostaa yleistä arvonlisäverokantaa puolellatoista prosenttiyksiköllä on kova isku erityisesti Suomessa toimivalle erikois- ja käyttötavarakaupalle. Myös tarpeelliset rakenteelliset uudistukset jäivät kehysriihessä vähäisiksi.
Kaupan liiton mukaan yleisen arvonlisäverokannan nosto puolellatoista prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin on tuntuva isku erityisesti kansainvälisessä kilpailussa olevalle kotimaiselle erikois- ja käyttötavarakaupalle. Ensinnäkin se heikentää ostovoimaa nostamalla hintoja ja kiihdyttää juuri hidastumaan alkanutta inflaatiota. Toiseksi se verottaa suoraan suomalaista työtä, sillä suurin osa kotimaisten kaupan yritysten kustannuksista ja siten tuotteiden hinnasta on täällä tehtyä työtä.
”Näin suuret veronkorotukset heijastuvat laajasti kaupan alan toimintaedellytyksiin. Esimerkiksi erikoiskauppa voi joutua tekemään kustannusleikkauksia pärjätäkseen kovassa kansainvälisessä kilpailussa”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto harmittelee.
Arvonlisäveron korotuksen käytännön toimeenpanoon on varattava riittävä siirtymäaika. Kaupat joutuvat päivittämään eri järjestelmiään, testaamaan niitä sekä hinnoittelemaan tuotteensa uudelleen. Tämä ruuhkauttaa myös kaupan järjestelmätoimittajat, jolloin sitä ei voi tehdä esimerkiksi kesällä, keskellä loma-aikaa.
Kaupan liitto pitää erikoisena makeisten arvonlisäverokannan korottamista 11,5 prosenttiyksiköllä yleiseen alv-kantaan. Elintarvikkeiden jaottelu eri verokantoihin on tehtävä tuotekohtaisesti, joten on selvää, että verotus tulee monimutkaistumaan ja aiheuttamaan ongelmallisia rajanvetokysymyksiä. On myös todennäköistä, että jaottelu tulee törmäämään EU-sääntelyyn, kuten makeisverolle aikoinaan kävi.
Kaupan liitto pitää hyvänä sitä, että pieni- ja keskituloisten ansiotulonsaajien tuloverotusta ei kiristetä. Kehysriihessä olisi kuitenkin ollut hyvä mahdollisuus tehdä kansantalouden tehokkuutta pitkällä aikavälillä lisääviä rakenteellisia uudistuksia, kuten esimerkiksi uudistaa lääkkeiden vähittäisjakelujärjestelmää perusteellisesti.
“Rakenteelliset uudistukset tehostaisivat markkinoiden toimintaa ja hyödyttäisivät valtiontaloutta. Näin vahvistettaisiin ostovoimaa ja kohennettaisiin myös kuluttajien luottamusta. Hallituksen tulisi edistää rakennetoimia kunnianhimoisesti”, Luoto painottaa.
Tulevien kasvutoimien kohdentamisessa tulee huomioida kaupan alan tilanne. Esimerkki tarvittavista toimista on muun muassa TKI-tukien suuntaaminen kaupan ja palveluiden tuottavuutta ja digitalisaatiota lisääviin hankkeisiin. Myös kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöille olisi tervetullut uudistus.
Lisätiedot: Kari Luoto, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 0400 688 708, kari.luoto(at)kauppa.fi
Lue myös:
