SBTi-ilmastotavoite täyttyi etuajassa: Huiskulan Puutarha korvasi lämmöntuotantonsa uusiutuvalla biopolttoaineella
Keväällä 2023 Huiskula sai ensimmäisenä puutarhakaupan toimijana Science Based Targets (SBTi) -aloitteen hyväksynnän ilmastotavoitteilleen. Merkittävä ilmastoon vaikuttava uudistus tehtiin joulukuussa, kun yritys siirtyi käyttämään uusiutuvaa biopolttoainetta lämmöntuotannossaan. Tänä vuonna 90-vuotisjuhlavuottaan viettävä Huiskula Oy harjoittaa kukkien tuotantoa, tukkukauppaa ja maahantuontia. Lisäksi se myy taimia ammattiviljelijöille.
Huiskula Oy:n tuotantolaitos Huiskulan Puutarha on 4,3 hehtaarin viljelykäytössä olevalla kasvihuonepinta-alallaan maan suurimpia kukkaviljelmiä. Vuonna 1934 perustettu Huiskula toimii tätä nykyä myös muilla toimialoilla, mutta keskitymme tässä artikkelissa Huiskulan Puutarhaan, sillä siellä toiminnan vaikutukset ilmastolle ovat merkittävimpiä.
Ympärivuotisesti toimivalla puutarha-alalla suurimpia ympäristöä kuormittavia tekijöitä ovat sähkönkulutus ja lämmittäminen.
”Meillä on paljon kasvihuoneita, joissa viljelemme tuotteita talvellakin. Kasvihuoneet ovat eristämättömiä, joten lämmitysenergiaa kuluu luonnollisesti paljon”, Huiskulan laatu- ja kehityspäällikkö Eppu Rantanen kertoo. Hän vastaa myös yrityksen vastuullisuusasioista. Rantanen aloitti Huiskulassa opintojensa jälkeen vuonna 2016 ja on ensimmäinen neljännen polven yrittäjä.
Lämmityksessä Huiskulan Puutarha otti viime joulukuussa ison askeleen kohti ympäristöystävällisyyttä, kun 1980-luvulta peräisin oleva, kivihiilellä toimiva lämpölaitos korvattiin hakekattiloilla, eli yritys siirtyi uusiutuvan polttoaineen käyttöön. Hakkeen poltto luokitellaan hiilineutraaliksi eli sen ei lasketa lisäävän hiilidioksidipäästöjä. Tämä perustuu siihen, että hakkeen poltossa vapautuva hiili sitoutuu takaisin kasvavaan biomassaan pitkällä aikavälillä.
”Biopolttoainetta käyttävä lämpölaitos on meille merkittävä edistysaskel, ja parhaillaan haemme laitoksessa vielä sopivia säätöjä ja teemme muita viimeistelytöitä. Tämän kevätkauden olemme kuitenkin jo tuottaneet kaiken lämmön hakkeella eli uusiutuvalla polttoaineella”, Rantanen selvittää.
Vuosi sitten keväällä Huiskula sai ensimmäisenä alan toimijana SBTi-aloitteen hyväksynnän ilmastotavoitteilleen. Huiskula-konserni sitoutui tavoitteen mukaan vähentämään omia suoria kasvihuonekaasupäästöjä 42 prosentilla vuoteen 2030 mennessä tarkasteluvuoden 2021 tasosta.
”Meillä valtava osa kokonaispäätöistä muodostui lämmöntuotannosta, joka tuotettiin fossiilisesti kivihiilellä. Kun pääsimme siitä eroon ja siirryimme uusiutuvaan polttoaineeseen, ylitämme samalla SBTi:n meille laatiman päästövähennystavoitteen selvästi jo tänä vuonna”, Rantanen kertoo.
Hakkeen poltto luokitellaan hiilineutraaliksi.
Siirtyminen vähemmän energiaintensiivisiin kasvilajeihin
Huiskulassa aloitettiin systemaattinen ympäristövastuullisuustyö viitisen vuotta sitten vapaaehtoisen vastuullisuusraportoinnin myötä. Jo tätä aiemmin yrityksessä oli tehty asioita ympäristön eteen.
Sähkön kulutus on pienentynyt 75 prosenttia verrattuna vuoteen 2010 ja 20 prosenttia verrattuna vuoteen 2015. Tämä on tapahtunut esimerkiksi keskittymällä vähemmän energiaintensiivisiin eli vähemmän ”energiasyöppöihin” kasvilajikkeisiin sekä investoimalla ympäristöä säästävään tekniikkaan.
Hyvänä esimerkkinä kasvilajikkeen muutoksesta on ympärivuotisen leikkoruusun viljelyn lopettaminen noin 10 vuotta sitten. Tuolloin Huiskula oli viimeisiä yrityksiä, jotka vielä sinnikkäästi viljelivät leikkoruusua kasvihuoneissaan.
”Leikkoruusu tarvitsee korkeaa viljelylämpötilaa ja runsaasti valoa. Kun luovuimme leikkoruususta, lämmön ja sähkön kulutus vähenivät merkittävästi”, Rantanen kuvaa.
Kasvihuoneiden vapautuessa leikkoruususta Huiskulan Puutarhassa otettiin viljelyyn entistä enemmän ruukkukasveja, jotka vaativat aiempaa huomattavasti vähemmän lämmitysenergiaa ja valotusta.
”Lisäksi tyhjille kasvihuoneille kehitettiin uutta käyttöä, ja nykyään harjoitamme Huiskula-konsernissa myös kiinteistövuokraustoimintaa”, Rantanen huomauttaa.
Huiskulassa on paljon kasvihuoneita, joissa viljellään talvellakin.
Omavaraista sähköntuotantoa aurinkopaneeleilla
Sähkölaskua Huiskulan Puutarhassa aiotaan pienentää tänä keväänä asentamalla kahden rakennuksen katolle yhteensä noin 400 aurinkopaneelia.
”Tulevana kesänä aurinkoisina päivinä olemme käytännössä omavaraisia sähkönkulutuksessa” Rantanen toteaa.
Ympäristöystävällisyyttä on ajateltu myös kuljetuksissa, kun reilu vuosi sitten Turun noutotukkuun hankittiin täyssähköinen jakeluauto. Siitä on Rantasen mukaan saatu hyviä kokemuksia.
Kennot ja ruukut puolestaan ovat hiljalleen vaihtuneet mustaksi värjätyistä materiaaleista värjäämättömiin, 100-prosenttisesti kierrätysmuovista valmistettaviin materiaaleihin. Kaikki paperi- ja pahvipakkaukset hankitaan FSC-sertifioituina.
Huiskulassa on tunnistettu myös tulevaisuuden mahdollisia kehityskohteita ympäristövastuullisuudessa.
”Tulevaisuudessa nykyisten omien jakeluautojen osalta olisi mahdollista siirtyä käyttämään uusiutuvaa biodieselillä, mikä pienentäisi kuljetusten kasvihuonekaasupäästöjä. Biodiesel on ainakin toistaiseksi kuitenkin vielä perinteistä dieselpolttoainetta kalliimpaa, joten päätöstä ei voi tehdä ainoastaan ideologisista syistä”, Rantanen toteaa.
”Nykyään hankkimamme sähkö on 90-prosenttisesti hiilineutraalisti tuotettua. Jatkossa voisimme niin ikään pienellä lisähinnalla ostaa täysin päästötöntä, 100-prosenttisesti uusiutuvaa sähköä. Tuolloin saisimme sähkönkulutuksen päästöjä entistä pienemmiksi”, Rantanen pohtii.
Tänä keväänä Huiskulassa on käynnistetty hiilijalanjälkilaskenta yrityksen omien suorien päästöjen lisäksi kaikista epäsuorista päästöistä. Tuolloin Huiskulan koko arvoketju on mukana laskennassa.
”Pääsemme entistä tehokkaammin pureutumaan siihen, mistä koko arvoketjun päästöt kertyvät ja mihin meidän on syytä jatkossa keskittyä. Tämän jälkeen on luonnollista tarkentaa laskentaa entisestään tuotekohtaisiin hiilijalanjälkilaskelmiin.”
Tänä keväänä Huiskulassa pureudutaan koko arvoketjun päästöihin.
Keppiä ja porkkanaa
Rantanen on kokenut, että ympäristövastuullisuus vaatii jonkin verran aikaa ja resursseja, mutta ylitsepääsemättömän vaikeaa se ei ole. Huiskula on tarpeeksi isona yrityksenä kyennyt irrottamaan vastuullisuustyöhön tarvittavaa resurssia.
”Ymmärrän hyvin, että pienemmillä yrityksillä voi näissä asioissa olla haasteellista”, Rantanen toteaa.
Ympäristövastuullisuudessa Rantanen suosii mallia, jossa yrityksiä ohjataan kepillä ja porkkanalla.
”Investointituella voidaan esimerkiksi ohjata yritysten investointeja vihreisiin vaihtoehtoihin ja korkeammalla verotuksella puolestaan kurittaa sellaisia ratkaisuja, jotka aiheuttavat paljon päästöjä.”
Huiskula-konserni:
− Perheyritys Huiskula Oy harjoittaa kukkien tukkukauppaa, kukkien tuotantoa ja kukkien maahantuontia. Lisäksi myy taimia ammattiviljelijöille.
− Perustettu v. 1934
− Henkilöstöä n. 105
− Liikevaihto n. 21,6 milj.e.
− Kasvihuonepinta-alaa 4,3 ha
Muita toimintoja:
Ketjuasiakasliiketoimintayksikkö: Vastaa ketjumaisten asiakkuuksien (mm. Lidl, Tokmanni ja S-ryhmä) palvelemisesta ja myy Huiskulan Puutarhan omaa tuotantoa, muiden suomalaisten puutarhojen tuotantoa ja ulkomaista tuotantoa.
Taimitukku: Palvelee ammattiviljelijöitä ja on erikoistunut pistokas- ja siementaimien sekä puolivalmisteiden tukkukauppaan. Taimet tulevat Huiskulan Puutarhan omasta juurrutuksesta sekä ulkomaisilta taimitoimittajilta.
Kukkatukkuliiketoimintaa: Erikoiskauppoja palveleva Huiskula-Hilverda Oy toimii Turussa ja viidellä muulla paikkakunnalla ympäri Suomea. Loppuvuodesta 2022 alkaen pääomistaja on ollut hollantilainen vientiliike Hilverda De Boer B.V. Valikoimassa leikko- ja ruukkukukkia niin kotimaisilta kuin ulkolaisilta tuottajilta ympäri maailman.
Kiinteistövuokrausta: Huiskula Tilavuokraus Oy harjoittaa kiinteistövuokrausta Huiskulan Puutarhan vanhoissa kasvihuoneissa, jotka on peruskunnostettu varastohalleiksi.
