Uusi EU-parlamentti linjaa vähittäismaksamisen tulevaisuudesta
Kesällä valittavat europarlamentaarikot tulevat merkittävällä tavalla määrittämään eurooppalaisen vähittäismaksamisen tulevaisuutta. Eurokäteistä ja mahdollista digitaalista euroa koskeva sääntely odottaa seuraavan parlamentin päätöksiä. Uusien europarlamentaarikkojen onkin tärkeää varmistaa, että kaupan alan näkemykset tulevat vähittäismaksamista koskevissa sääntelyissä huomioiduiksi.
Komissio antoi viime vuoden kesäkuussa yhteisvaluuttapaketin, jossa se ehdotti eurokäteistä ja mahdollista digitaalista euroa koskevaa sääntelyä. Paketti on ollut syksystä alkaen parlamentin käsittelyssä, mutta se ei kuitenkaan ehtinyt muodostamaan kantaansa ennen toimikautensa päättymistä. Näin ollen eurooppalaista vähittäismaksamista linjaava sääntely jää seuraavan parlamentin päätettäväksi.
Kaupan alan vastaanotto komission asetusehdotuksiin oli ristiriitainen. Digieuroa koskevaa sääntelyä kannatettiin varauksin, mutta erityisen suurta huolta herätti käteisen pakolliseen hyväksyntään kaupoissa velvoittava sääntely.
Komissio ei käteissääntelyaloitteessaan, eikä parlamentin valiokunta käsittelyssään huomioinut kaupan alalle merkittäviä näkökulmia ja huolia. Käteisen hyväksymisvelvollisuuden vaikutukset esimerkiksi kaupan työntekijöiden turvallisuuteen ja miehittämättömiin myyntipisteisiin jäivät kokonaan vaille huomiota. On täysin selvää, että käteinen kassalla on merkittävä syy ryöstöihin. Tämä näkökulma on välttämätöntä tunnistaa sääntelyn valmistelussa. Lisäksi käteisen pakollinen hyväksyminen, esimerkiksi automaattikassoilla tai sähköautojen latauspisteissä, on poikkeuksellisen kallis ja siten kohtuuton vaatimus.
Suomi erottuu käteisen käytössä muista euroalueen maista. Suomessa kuluttajista vain seitsemän prosenttia käyttää käteistä ensisijaisena maksutapana päivittäistavaroiden oston yhteydessä, kun samaan aikaan monissa muissa euromaissa käteismaksaminen on pikemmin pääsääntö kuin poikkeus.
”Suomi erottuu käteisen käytössä muista euroalueen maista.”
Käteistä enemmän Brysselissä kiinnostusta on herättänyt digitaalinen euro. Kriitikot ovat pitäneet keskuspankin digitaalista maksutapaa keinona valvoa ihmisiä totalitaaristen valtioiden tapaan, ja pankkisektori on puolestaan kantanut huolta nopeasti liikuteltavan digieuron mahdollisista vaikutuksista pankkien vakavaraisuuteen.
Digitaaliselle eurolle on tarvetta. Kaupan ala on kannattanut digitaalisen euron valmistelua erityisesti kilpailusyistä. Suomessa lähes 90 prosenttia vähittäismaksuista tapahtuu digitaalisesti, ja pääosin Visan tai MasterCard -pohjaisesti. Riippuvuus näistä kansainvälisistä korttiyhtiöistä on vahvaa myös muissa Euroopan maissa. Korttiyhtiöt ovat pystyneet hyödyntämään vahvaa markkina-asemaansa ja nostamaan hintojaan. Lisäksi korttiyhtiöiden osin prosenttipohjainen hinnoittelu tuo niille inflaation myötä windfall-voittoja.
”Digitaaliseen euroon liittyy vielä paljon kaupan alaa askarruttavia ja avoimia kysymyksiä.”
On tärkeää, että myös jatkossa kuluttajilla olisi mahdollisuus maksaa keskuspankkirahalla, varsinkin kun verkkokauppa yleistyy, eikä käteismaksut ole niissä mahdollisia. Digieurolla on myös tärkeä rooli vahvistaa varautumista niin Euroopan laajuisesti kuin kansallisestikin.
Digitaaliseen euroon liittyy vielä paljon kaupan alaa askarruttavia ja avoimia kysymyksiä. Käsiteltävänä olevassa digitaalista euroa koskevassa sääntelyssä tulee huomioida reilu hinnoittelu myös kaupan alan näkökulmasta, maksutavan helppokäyttöisyys sekä mahdollisuudet luoda erilaisia kuluttajia ja kauppaa hyödyttäviä lisäarvopalveluita digitaalisen euron yhteyteen.
Lopullisen päätöksen digitaalisen euron käyttöönotosta tekee Euroopan keskuspankki, arviolta tämän vuosikymmenen loppupuolella.
Vähittäismaksaminen kiinnostaa yhä enemmän digijättejä. Esimerkiksi Apple ja Google ovat lanseeranneet omat maksutoimintonsa. Kiinnostuksen takana ei ole ainoastaan maksutapahtumista kerättävät katteet, vaan ennen kaikkea maksutapahtuman yhteydessä syntyvä data, jota eri maksuratkaisujen tarjoajat pystyvät kasvavassa määrin keräämään ja hyödyntämään. Parempi data on varmasti hyödyllistä sekä kuluttajille että kaupan yrityksille, mutta on vaarana, että digijättien asema vahvistuu entisestään maksudatan hyödyntämisen kautta. Tulevien europarlamentaarikoiden tuleekin kiinnittää yhä enemmän huomiota, miten digijättien asema vahvistuu datan kautta.
Vähittäismaksaminen on keskeinen osa vähittäiskaupan toimintaa ja meidän kuluttajien arkea. Toimintavarmat maksujärjestelmät ovat myös keskeisiä yhteiskunnan kriisitilanteissa. Kesäkuussa valittavien europarlamentaarikkojen on tärkeää varmistaa, että kansalliset erityispiirteet ja kaupan alan näkemykset tulevat vähittäismaksamista koskevissa sääntelyissä huomioiduksi.
Simo Hiilamo on Kaupan liiton edunvalvontajohtaja ja maksuvälinevaliokunnan sihteeri.
