Fiksummalla sääntelyllä reilumpaa kaupankäyntiä
Suomeen aggressiivisesti rantautuneiden kiinalaisten halpaverkkokauppojen ja verkkomarkkinapaikkojen kasvu näkyy Kaupan liiton digiostamisen selvityksessä. Sen mukaan suomalaiset tekivät vuonna 2023 yhä enemmän muodin ja elektroniikan digiostoksia Kiinasta. Samaan aikaan suomalaiset vähensivät digiostoksia erityisesti kotimaasta, mutta myös muista EU-maista. Tällä hetkellä EU:n ulkopuolinen digikauppa hyötyy puutteellisesta sääntelystä ja valvonnasta.
Kiinalaisten verkkokauppojen, esimerkiksi Temun ja Sheinin, voimakkaasti kasvanut suosio perustuu mm. ostamisen pelillistämiseen, somemarkkinoinnin kohdentamiseen mikro- ja nanovaikuttajien kautta, automaattiseen ja reaaliaikaiseen tilausjärjestelmään sekä halpaan hintaan.
Nämä tekijät eivät ole ongelmallisia tasapuolisen kilpailun kannalta lukuun ottamatta halpaa hintaa, joka perustuu merkittävissä määrin EU:n ulkopuolisten verkkokauppojen ja verkkomarkkinapaikkojen suomalaista kauppaa kevyempään sääntelyyn tai yksinkertaisesti siihen, ettei sääntelyä välitetä noudattaa, koska yksittäisiä myyjiä on vaikea saada vastuuseen.
Euroopassa toimivien kaupan yritysten on huolehdittava siitä, että niiden myymät tuotteet vastaavat EU:ssa asetettuja turvallisuutta, terveyttä, ympäristöä ja energiatehokkuutta koskevia vaatimuksia. Kuluttajansuojasääntely ohjaa kaupan yritysten toimintaa lähtien markkinoinnista sopimuksen tekoon ja mahdollisten virheiden oikaisuun.
Mikään näistä vaatimuksista ei välttämättä toteudu, jos kuluttaja hankkii tavaran itse suoraan EU:n ulkopuolelta – esimerkiksi tilaamalla Temusta tai Sheinilta. Haasteita kiinalaisilla verkkokaupoilla on myös esimerkiksi kierrätykseen liittyvien velvoitteiden noudattamisessa. Koska sääntelyn seuraamisesta aiheutuu yrityksille merkittäviä kustannuksia, EU:n ulkopuoliset yritykset saavat näin epäreilua etua kilpailussa suhteessa eurooppalaisiin yrityksiin. Samalla kuluttajien turvallisuus vaarantuu.
Parannusta tilanteeseen toivottavasti tuovat helmikuusta alkaen noudatettu digipalvelusäädös ja uusi, joulukuussa sovellettavaksi tuleva tuoteturvallisuusasetus, jotka velvoittavat verkkomarkkinapaikkoja mm. tunnistamaan elinkeinonharjoittajat ja reagoimaan laittomaan sisältöön kuten vaarallisten tuotteiden myyntiin. Samalla asetukset antavat viranomaisille uusia työkaluja verkkomarkkinapaikkojen valvontaan.
Meidän on tärkeää huolehtia sekä Euroopan unionin alueella toimivan kaupan tasapuolisista kilpailuolosuhteista että kuluttajien turvallisuudesta.
Esimerkki epäreilusta kilpailuedusta on myös tullaus, joka kohtelee kotimaisia kauppoja eriarvoisesti suhteessa EU:n ulkopuolisiin kauppoihin. Suoraan EU:n ulkopuolelta Suomeen toimitettavista lähetyksistä ei nimittäin tarvitse maksaa tullia, jos lähetyksen arvo on enintään 150 euroa. Tämä luo epäreilua kilpailuetua Temulle, Sheinille ja muille EU:n ulkopuolisille verkkokaupoille ja markkinapaikoille, jotka myyvät pääasiassa vähäarvoisia tavaroita suomalaisille kuluttajille tullittomasti.
Suomalaiset kauppiaat ostavat tuotteita isoissa erissä, joista tulli on maksettava. Tulli sisältyy suomalaisessa kaupassa tuotteen hintaan ja lisäksi korottaa arvonlisäveron määrää, mikä nostaa kuluttajahintoja entisestään. EU:n ulkopuolisten yritysten saama epäreilu kilpailuetu voitaisiin helposti oikaista luopumalla vähäarvoisten tilausten tullittomuudesta EU:ssa vireillä olevan tullireformin ehdotuksen mukaisesti.
Meidän on tärkeää huolehtia sekä Euroopan unionin alueella toimivan kaupan tasapuolisista kilpailuolosuhteista että kuluttajien turvallisuudesta. Samoin suomalaisten kaupan alan yritysten kilpailuaseman parantamiseksi tulee tehdä kaikki mahdollinen sekä kansallisella että EU-tasolla. Alan menestyksellä, investoinneilla ja kyvyllä työllistää on suuri vaikutus myös valtion verotuloihin.
Kirjoittajat työskentelevät Kaupan liitossa johtavina asiantuntijoina.
Tekstin lyhyempi versio on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa 16.4.2024.
