Mitä kaupan ala tavoittelee kesäkuun EU-vaaleissa?
EU-parlamenttivaalit järjestetään kesäkuun 6.–9. päivä. Uusi parlamentti ja komissio määrittävät yhdessä jäsenmaiden kanssa EU:n suunnan seuraaville viidelle vuodelle. Menestyvä Eurooppa tarvitsee menestyvää kaupan alaa, joka palvelee 450 miljoonaa eurooppalaista kuluttajaa, julkista sektoria sekä eri alojen yrityksiä Euroopassa ja muualla maailmassa. Kaupan liitto peräänkuuluttaa EU:lta toimia, joilla varmistetaan yritysten tasapuoliset kilpailuedellytykset, edistetään kestävää kulutusta ja pidetään huolta kaupan alan kilpailukyvystä.
Viime vuosien tapahtumat ovat aiheuttaneet EU:lle ja sen jäsenvaltioille monenlaisia vastoinkäymisiä. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, energiakriisi ja korkea inflaatio ovat horjuttaneet kuluttajien ja yritysten luottamusta tulevaisuuteen. Vaikka EU on kyennyt vastaamaan kriiseihin verrattain hyvin samalla, kun määrätietoista työtä digitaalisen ja vihreän kaksoissiirtymän edistämiseksi on jatkettu, liian vähälle huomiolle jäänyt reilujen sisämarkkinoiden kehittäminen täytyy nostaa tekemisen keskiöön muiden avaintavoitteiden rinnalle.
Kaupan ala vastaa 10 prosentista EU:n bruttokansantuotetta ja työllistää noin 26 miljoonaa ihmistä, joten alan yritysten toimintakyvystä ja resilienssistä huolehtiminen on tärkeää koko Euroopan taloudellisen menestyksen ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Haasteisiin on kiinnitetty huomiota myös komission maaliskuussa julkaisemassa vähittäiskaupan siirtymätiekartassa sekä huhtikuussa ilmestyneessä, Italian entisen pääministerin Enrico Lettan raportissa sisämarkkinoiden tulevaisuudesta.
”Ilman tasapuolisia kilpailuedellytyksiä suomalaiset ja eurooppalaiset kaupat ovat vaarassa hävitä kilpailussa kolmansissa maissa toimiville verkkokaupoille ja markkinapaikoille, jotka eivät useinkaan piittaa kuluttajansuojaa, tuoteturvallisuutta ja ympäristöä koskevista vaatimuksista”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Ilari Kallio perustelee.
”Viime vuosina EU:sta on tullut lainsäädäntöä, jolla tilanteeseen pyritään puuttumaan, mutta uusien velvoitteiden yhdenmukaiseen täytäntöönpanoon ja valvontaan on panostettava selvästi nykyistä enemmän. Lisäksi on välttämätöntä tarkastella, onko sääntely pysynyt monikanavaisen kaupan kehityksen tahdissa, ja huolehtia muun muassa siitä, että kaupan alan yritysten asiakasdata ei valu globaalien digijättien haltuun”, Kallio näkee.
Kulutustottumusten muuttuminen kestävään suuntaan on välttämätöntä ympäristölle ja ilmastolle, mutta se luo myös uusia bisnesmahdollisuuksia. Erilaiset kiertokaupan ja kiertotalouden palvelut yleistyvät nopeammin, jos sääntely-ympäristö tukee niiden kehittämistä.
”Esimerkiksi kuluttajansuoja on kirjoitettu uusien tavaroiden näkökulmasta, minkä vuoksi käytettyjen ja kunnostettujen tavaroiden jälleenmyynti ja vuokraus on kaupoille työläämpää kuin uusien tavaroiden myynti. Vaikka markkinoiden kilpailullisuudesta onkin huolehdittava, kilpailulait jarruttavat myös kiertotalousekosysteemien syntymistä. Tähän tarvitaan muutosta”, Kallio sanoo.
Kaupan liiton ensi EU-parlamenttikauden tavoitteiden mukaan uutta liiketoimintaa ei synny ilman ideoita ja tekijöitä. TKI-panostuksia pitäisi suunnata nykyistä enemmän kaupan ja palvelualojen yrityksille ja erityisesti pk-yritykset tarvitsevat neuvontaa ja tukea rahoituksen hankkimiseen, mikä ruokkisi innovaatioiden ja työpaikkojen syntymistä.
”Kaupan alan yrityksiä vaivaava ympäristö-, digi- ja muiden osaajien pulan selättämiseksi palvelualojen tarpeita tulisi korostaa EU-rahoituksen painopisteissä. Verotusta yksinkertaistamalla ja yritysten hallinnollista taakkaa keventämällä vapautetaan olemassa olevia resursseja paremmin tuottaviin kohteisiin”, Kallio selvittää.
Jotta kaikessa edellä mainitussa onnistutaan, EU-instituutioilta on lupa odottaa enemmän ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta toiminnassaan. Päättyneellä parlamenttikaudella lainsäädäntöä annettiin runsaasti ja loppua kohden kiihtyvällä tahdilla, eikä uuden sääntelyn yhteisvaikutuksista ole kokonaiskuvaa kenelläkään. Paremman sääntelyn periaatteista kiinni pitäminen palvelee niin kansalaisia, yrityksiä kuin julkista sektoria.
Kaupan liiton tavoitteisiin parlamenttikaudelle 2024–2029 pääsee tutustumaan tarkemmin verkkosivuillamme: https://kauppa.fi/tavoitteet/eurovaalit-2024/
Lue myös:
EuroCommerce julkisti EU-vaalimanifestinsa: Mitä EU tarvitsee menestyäkseen?
