Kauppa avaintekijänä ilmastonmuutoksen torjunnassa − vähähiilisyystavoitteiden saavuttaminen vaatii yhteistyötä koko arvoketjulta
Kaupan alan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja lähes päästötön vuoteen 2050 mennessä. Alan päivitetty vähähiilisyystiekartta osoittaa, että yritysten nykyiset toimenpiteet ja sitoumukset ovat hyvä alku, mutta nollapäästöisyyden toteutuminen vuonna 2050 edellyttää, että kaikki kaupan alan yritykset asettaisivat kunnianhimoiset tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet. Tämän toteuttamiseksi yritykset tarvitsevat tasapuolisen ja ennustettavan sääntely-ympäristön.
Kaupan alan päästöt olivat kokonaisuudessaan vuonna 2022 noin 28,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (MtCO2e), josta päivittäistavarakaupan osuus oli 54 %, erikoiskaupan osuus 36 % ja teknisen kaupan osuus 10 %. Kokonaispäästöistä lähes 98 % syntyi alan yritysten arvoketjuissa.
Kaupan alalla on kuitenkin merkittävä mahdollisuus vaikuttaa arvoketjunsa toimintaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, koska sillä on keskeinen rooli samaan aikaan sekä tuotantoketjun hallinnassa että kuluttajarajapinnassa.
”Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja kaupan ala on sitoutunut tekemään vaikuttavaa työtä tämän saavuttamiseksi. Päivitetty tiekarttamme kattaa ensimmäistä kertaa koko kaupan alan arvoketjun päästöt tunnistaen siten toiminnan kokonaisvaikutuksen”, kertoo Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto.
Kaupan alan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja lähes päästötön vuoteen 2050 mennessä. Tämä vaatii monien eri toimijoiden yhteistyötä ja aktiivista edunvalvontaa, sillä esimerkiksi kuljetusalan ja energiasektorin päästövähennyksillä on merkittävä vaikutus kaupan alan omien päästötavoitteiden saavuttamisessa. Sidosryhmädialogin vahvistaminen ja alan osaamisen kehittäminen on keskeistä, samoin palvelualojen toimintaedellytyksiä vahvistava tuki ja politiikkatoimet.
”Tasapuolisen ja ennustettavan sääntely-ympäristön luominen on tärkeää, jotta yritykset uskaltavat investoida vähähiilisiin ratkaisuihin. Sääntelystä ei saisi syntyä kohtuutonta kuormaa yrityksille”, Luoto tiivistää alan yritysten toiveita päättäjille.
Myytävien tuotteiden valmistuksen ja käytön päästöt korostuvat kullakin toimialalla
Tiekartasta käy ilmi, että merkittävin osa kaikkien toimialojen päästöistä syntyy myytävien tuotteiden valmistuksessa ja käytössä. Se tarkoittaa sitä, että suurin vaikutus kaupan alalla voidaan saada aikaan pienentämällä arvoketjun (scope 3) päästöjä.
”Vaikka kaupan omat päästöt edustavat Suomen kokonaispäästöistä alle yhtä prosenttia, alan yritysten ilmastotoimilla on laaja vaikutus koko arvoketjuun ja asiakkaiden mahdollisuuksiin elää kestävämmin”, muistuttaa Luoto.
Yrityksen arvoketjun päästöt tapahtuvat määritelmällisesti jossain muualla kuin yrityksen omissa toiminnoissa, minkä vuoksi päästöjä voi olla haastavampi tunnistaa yrityksen toiminnasta johtuviksi.
”Arvoketjun päästöt ovat päällekkäisiä muiden yritysten päästöjen kanssa, minkä vuoksi päästövähennystoimia kannattaa lähteä toteuttamaan yhdessä olennaisten sidosryhmien, kuten tavarantuottajien tai logistiikkatoimijoiden kanssa”, kertoo kaupan vähähiilisyystiekartan projektivastaavana toiminut Kaupan liiton johtava asiantuntija Lauri Leskinen.
Erikoiskaupan ja teknisen kaupan alalla tuotteiden tuotantoketjut ovat pitkiä, monimutkaisia ja globaalisti pirstoutuneita.
”Alihankkijoiden kyvykkyyksissä ja osaamisessa on valtavia eroja. Täten kaupan alan eri toimijoilla on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa arvoketjun päästöihin”, Leskinen huomauttaa.
Tieteeseen perustuvalla ilmastotyöllä saavutetaan kaupan alan hiilineutraalius 2050
Kaupan alan kokonaispäästöjä voidaan vähentää kaikkien yritysten sitoutumisella ilmastotyöhön sekä asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita ja toimenpiteitä myös yrityksen arvoketjun osalta. Osana hiilitiekarttaa rakennettiin neljä erilaista skenaariota kaupan alan päästöjen kehittymisen ja valikoitujen päästövähennystoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi:
- Perusura-skenaario kuvaa, miten päästöt kehittyvät, jos kaupan alan yritysten liikevaihto jatkaa kasvuaan nykyisellään.
- EU ETS -skenaario kuvaa päätettyjä politiikkatoimia ja yhteiskunnan vähähiilistymisen vaikutusta, jossa Kaupan liitto ei tee proaktiivista päästövähennystyötä vaan nojaa muiden toimijoiden vähähiilistymiseen.
- SBTi-skenaariossa on huomioitu kaupan alan yritysten jo asettamat lyhyen ja pitkän aikavälin SBTi -päästövähennystavoitteet*, joista yritykset ovat julkisesti viestineet.
- Laajennetussa SBTi-skenaariossa on kuvattu kaupan alan päästöjen kehittymistä, jos kaikki kaupan alan yritykset asettaisivat lyhyen ja pitkän aikavälin SBTi -päästövähennystavoitteet.
Neljästä rakennetusta skenaariosta ainoastaan Laajennettu SBTi-skenaario kuvaa tilannetta, jossa kaupan ala saavuttaa nettonollatavoitteen vuoteen 2050 mennessä. Tarkastelu osoittaa sen, että kaupan alalla on merkittävä rooli koko yhteiskunnan ilmastotyössä, ja yhteistyöllä voimme saavuttaa tavoitteemme ilmastonmuutoksen torjunnassa.
”Monet kaupan alan toimijat ovat jo asettaneet ja osin saavuttaneetkin kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita. Kaupan alan liitoilla puolestaan on ollut merkittävä rooli tiedon jakamisessa ja edunvalvonnassa”, Leskinen kertoo.
Yritykset tarvitsevat yhtenäisen ja ennustettavan sääntely-ympäristön
Vuonna 2020 julkistetussa, kaupan alan aiemmassa vähähiilisyystiekartassa on kuvattu toimintaympäristön muutoksia, jotka edistäisivät kaupan alan toimijoiden päästövähennysten toteuttamista, esimerkkeinä:
- palvelualojen sähköveron alentaminen
- ilmastotavoitepohjainen hankintatuki
- omavaraisen sähköntuotannon tukeminen ja pientuotannon alarajan nostaminen.
Lisäksi kaupan alan toimijoille tulisi luoda kannustimia vähähiilisen tarjoaman ja päästövähennysten implementoimiseksi.
”Erityisen tärkeää on seurata EU-tason lainsäädännön kehitystä. Ylikansallisen lainsäädännön tulisi olla tasavertaista kaikissa maissa ja EU-sääntelyn selkeää”, Luoto huomauttaa.
”Kaupan ala haluaa toimia alustana vähäpäästöisemmille ja vastuullisille ratkaisuille. Kuitenkin tämä vaatii tukea kaikilta sidosryhmiltä, sillä kaupan ala on altis muiden toimijoiden tekemille päätöksille,” Luoto sanoo.
* SBTi-organisaation hyväksymät tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet (Science-based targets)
Tutustu kaupan alan päivitettyyn vähähiilisyystiekarttaan:
Kaupan alan vähähiilisuustiekartta, osa 2Tutustu sisältöihin ja yritysten vähähiilisyystekoihin >
Lisätietoja:
Kari Luoto, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 0400 688 708, kari.luoto(at)kauppa.fi
Lauri Leskinen, johtava asiantuntija, Kaupan liitto, p. 044 091 1067, lauri.leskinen(at)tekninen.fi
Taustaa:
Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti elinkeinoelämän toimialat ovat päivittäneet vähähiilisyystiekarttansa. Päivittämisen tavoitteena on ylläpitää tilannekuvaa ja arviota Suomen päästövähennystavoitteiden ja -velvoitteiden saavuttamisen kannalta riittävistä toimista.
Kaupan alan vähähiilisyystiekarttatyössä luotiin jatkoa vuonna 2020 julkaistulle ”Uusiutuva kauppa 2035” -tiekarttatyölle. Työhön on osallistunut laaja joukko kaupan alan toimijoita. Ohjausryhmään kuului asiantuntijoita Kaupan liitosta, sen jäsenliitoista ja jäsenyrityksistä, ja tiekarttatyötä fasilitoi Gaia Consulting Oy:n asiantuntijatiimi.