Keskustojen elinvoima koetuksella
Julkistimme jälleen toukokuussa kaupunkikeskustojen elinvoimaluvut 34 kaupungista, yhdessä Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n kanssa. Mitä kaupunkikeskustoille ja kaupalle on tapahtunut liiketilalukujen valossa? Miksi Tampere julistettiin jo toisen kerran peräkkäin Suomen elinvoimaisimmaksi keskustaksi?
Jo useita vuosia peräkkäin olemme joutuneet tuottamaan pettymyksen keskustojen elinvoimasta vastaaville virkamiehille ja elinkeinojen kehittäjille. Kivijalkaliiketilojen käyttöön perustuva laskentatapa on lahjomaton, se kertoo kaupan vähenemisestä ja vapaiden liiketilojen lisääntymisestä – näin siis keskimäärin – poikkeuksia toki on.
Vapaiden liiketilojen lisääntyminen alkoi jo vuosia ennen koronapandemiaa, joten kulkutauti ei kelpaa keskustan näivettymisen syyksi. Pandemia-aika kuitenkin kiihdytti keskustojen hiljentymistä opettaen meidät etätyöhön ja verkko-ostamiseen. Asiointimäärät keskustoissa ovat palautuneet kovin verkkaisesti.
Keskustan elinvoimalaskennassa indikaattorina pidämme lauantaisin palvelevia liikkeitä, joista valtaosa on kauppoja ja ravintoloita. Laskenta perustuu toimipaikkojen määrään (ei liikevaihtoon). Lauantaisin palvelevien osuus − ilman ravintoloita − on keskustoissa vuosi vuodelta huvennut: niiden osuus on nyt kaupunkikeskustoissa keskimäärin 28,1 %, kun se keväällä 2023 oli 28,8 %. Vuotuinen muutos ei ole dramaattinen, mutta suunta on ollut pitkään selvä. Ravintoloiden osalta vastaavat luvut ovat 2024: 14,8 %; 2023: 14,7 %.
Seuraamme myös kaupan ja palvelutoimialojen kehitystä. Isojen kaupunkien* keskustan kivijalan tarjonnasta varsinaisia kauppaliikkeitä on nyt noin 27 % ja muita palveluita noin 67 %. Loput 6 % ovat toimistoja ynnä muita sellaisia. Kivijalasta eniten viime vuosina toimipaikkojaan on menettänyt muodin ja asusteiden erikoisliikkeet. Muut erikoiskaupan alat ja päivittäistavarakauppa on suoriutunut paremmin. *Isojen kaupunkien vertailussa 2024: Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Kuopio.
”Helsingin keskustan ahdinkoon on, etätyön lisäksi, tuonut vaikeuskerrointa ulkomaisten ja kotimaisten turistien häviäminen.”
Helsingin keskustan ahdinkoon on, etätyön lisäksi, tuonut vaikeuskerrointa ulkomaisten ja kotimaisten turistien häviäminen. Kotimainen matkailukysyntä kiihtyi tilapäisesti pandemia-aikana, mutta nyt ulkomaanmatkat jälleen houkuttavat suomalaisia. Helsingin lisääntyvä hotellikapasiteetti tullee pitämään huoneiden hinnat kohtuullisina, mutta olennainen kysymys kuitenkin kuuluu, mistä vetovoima? Esplanadin kaistajärjestelyt ovat melko marginaalista näpertelyä isossa kuvassa. Varovaista optimismia ruokkii kuitenkin se, että Helsingin keskustan elinvoiman lasku on hidastunut viimeisen vuoden aikana. Lukuisat liikekiinteistöjen saneeraukset kertonevat myös kiinteistönomistajien uskosta keskustaan.
Tampere on onnistunut houkuttamaan matkailijoita erityisesti tapahtumatuotantoaan lisäämällä. Näyttääkin siltä, että keskustoissa korostuu tapahtumat ja elämyksellisyys. Kauppakin hyötyy keskustan tapahtumien tuomasta vilkkaudesta, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin hotellit ja ravintola-ala. Shoppailun ja vapaa-ajan yhdistäminen kuulostaa periaatteessa mahdolliselta, mutta konserttiin tai jääkiekkomatsiin menevä harvoin poikkeaa erikoisliikkeissä. Ehkä seuraavana päivänä sitten.
”Tampere on onnistunut houkuttamaan matkailijoita erityisesti tapahtumatuotantoaan lisäämällä.”
Kaupan osalta puhutaan verkko-ostamisen kasvusta, mutta useimmat palvelutkin ovat siirtyneet voimakkaasti verkkoon, eikä niiden vuoksi tarvitse keskustaan kiirehtiä. Henkilökohtaiset kauneus- ja hyvinvointipalvelut ovat parhaiten juurtuneet kivijalkaan, ja toimipaikkojen lukumäärä keskustoissa on kasvanut jo useita vuosia. Ravintola-annoksiakin tuodaan kotiovelle, mutta pubitunnelmaa hakevan tulee edelleen hakeutua vanhanaikaiseen käyttöliittymään: kivijalkaan. Kierrätysmuodin ja vintagen lisääntynyt tarjonta kanavoituu fyysisiin myymälöihin, vaikka niiden lukumäärä on vielä vaatimaton.
”Porvoossa on onnistuttu, trendin vastaisesti, kasvattamaan kauppojen ja palveluiden toimipaikkamäärää.”
Elävät Kaupunkikeskustat ry:n kanssa laitoimme kaupunkikeskustat järjestykseen elinvoiman tunnuslukujen ja ns. Vartin keskustan asukastiheyden perusteella. Toisen vuonna peräkkäin ykkössijan otti Tampere, toisena Helsinki, kolmantena Turku. Kymmenen elinvoimaisimman joukossa on myös keskikoisia ja pieniä kaupunkeja. Porvoossa (5. sija) on onnistuttu, trendin vastaisesti, kasvattamaan kauppojen ja palveluiden toimipaikkamäärää. Olennaista on, ovatko asiointivirrat keskustahakuisia vai keskustapakoisia. On tärkeää, että keskustasta löytyy myös laajan valikoiman ruokakauppoja, sillä päivittäistavarakauppa tuo – nimensä mukaisesti – asiakasvirtaa päivittäin.
Filosofian maisteri Martti Wilhelms toimii elinvoima-asiantuntijana Voittajakaupungit – Winning Cities Oy:ssä. Sen toimialana on muun muassa kaupunkikeskustojen asiantuntijapalvelut.
Elinvoimalaskennan käsitteitä
Liiketilat: katujen ja kauppakeskusten itsenäiset liiketilat – kartoitetaan vuosittain jalkaisin
Elinvoimaluku (EKK): kauppojen ja ravintoloiden vs. vapaiden liiketilojen määrä suhteutettuna kaupungin kokoon (asukasmäärään).
Vartin keskusta: Keskusta 1 kilometrin säteellä kaupallisesta keskipisteestä. Tältä alalta seurataan asukasmäärän ja -tiheyden kehitystä.
Kevään 2024 valtakunnallisen elinvoimajulkistuksen aineistot:
