Suurin osa suomalaiskulutuksen luontohaitoista ilmenee ulkomailla – S-ryhmä ehkäisemässä banaanin luontohaittoja Väli-Amerikassa

S-ryhmä kehittää parhaillaan luontohaittamittareita toimintansa aiheuttamien luontohaittojen selvittämiseksi. Työtä tehdään tutkimushankkeessa yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Viisivuotinen hanke on lähtenyt liikkeelle vuonna 2022.

Luontohaittojen ja -vaikutusten arvioiminen tarvitsee samankaltaisen mittarin kuin käytössä jo oleva hiilijalanjäljen laskenta. Tähän mennessä S-ryhmä on saanut alustavia tuloksia koko kauppaketjunsa luontojalanjäljestä eli eri toimintojensa haitoista luonnon monimuotoisuudelle.  Suurin osa S-ryhmän luontojalanjäljestä muodostuu elintarvikkeista.

”Tässä vaiheessa olemme vasta harjoitelleet muutaman tuotteen luontohaitan laskemista. Rakennamme parhaillaan suurempaa skenaariota, jonka avulla selvitämme, miten luontohaitta muuttuu, jos esimerkiksi valikoimassamme on enemmän kasviperäisiä kuin eläinperäisiä tuotteita, tai mitä tapahtuu, jos raaka-aine tuleekin jostakin toisesta alkuperästä”, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa selvittää.

Vielä ei Elomaan mukaan ole nähtävissä mitään kovin yllättävää. Aiemmin tiedossa olleet asiat ovat lähinnä saaneet vahvistusta.

”Samoissa tuotteissa, joissa on iso ilmastovaikutus, on myös suuri luontojalanjälki eli eläinperäiset tuotteet aiheuttavat suuremman luontohaitan kuin kasviperäiset tuotteet”, Elomaa kertoo.

”Tuotteen luontojalanjälkeen saattavat vaikuttaa myös esimerkiksi käytetty eläinrehu tai lannoite sekä se, mistä päin maailmaa ne ovat peräisin. On nähtävissä, että suomalaista alkuperää oleva raaka-aine yleisesti ottaen pienentää tuotteen luontohaittaa. On siis mielenkiintoista huomata, että alkuperämaalla todella on merkitystä”, Elomaa lisää.

Viime aikoina S-ryhmä on laatinut tuotekohtaista luontohaittojen laskentaa S-ryhmän omamerkkituotteille. Luontohaitta on laskettu kolmelle Kotimaista-tuotesarjan tuotteelle, mutta Elomaa ei vielä halua avata asiaa tarkemmin. Lisää tietoa asiasta saadaan vielä tämän vuoden aikana.

”Laskennan kehittämistä on edesauttanut se, että meillä on tässä kumppani, joka on innokkaasti mukana.”

Luontohaittojen vähentäminen vaatii uudenlaista yhteistyötä

Tuotekohtainen laskenta on S-ryhmässä siis vielä kesken, mutta koko S-ryhmän eri toimintojen laskennassa nousi esiin esimerkiksi se, että hedelmä- ja vihannessektorilla merkittävin luontokadon aiheuttaja kiloperusteisesti laskettuna on banaani.

”Tähän vaikuttavat banaanin suuret myyntimäärät sekä viljely luontoherkällä päiväntasaajan seudulla, jossa on runsaasti eri kasvi- ja eläinlajeja”, Elomaa perustelee.

Suomessa banaanit kuuluvat lähes jokaisen viikoittaiseen ostoskoriin, ja banaani onkin perunan jälkeen hedelmä- ja vihannesosaston myydyin tuote. Kaiken kaikkiaan S-ryhmässä myydään vuosittain noin 45 miljoonaa kiloa banaania. Ne hankitaan pääosin Costa Ricasta ja Panamasta.

”Noin 90 prosenttia suomalaisten kulutuksen aiheuttamista luontohaitoista syntyy Suomen ulkopuolella, ja haittojen vähentäminen vaatiikin uudenlaista yritysten välistä yhteistyötä hankintaketjussa”, Elomaa tietää.

Koska tulosten mukaan banaanista syntyy suurta luontohaittaa Väli-Amerikan Costa Ricassa ja Panamassa, S-ryhmä on ryhtynyt yhdessä tavarantoimittajansa Chiquitan kanssa ehkäisemään alueen luonnolle aiheutuvia ongelmia.

”Yhteistyöhankkeessa istutetaan banaaniviljelmien ympärille ekologinen käytävä, metsäkaistale, joka yhdistyy osaksi Meksikosta Panamaan ulottuvaa sademetsien suojeluverkostoa. Yhtenäinen luonnonmukaisten metsien alue on paikoin katkennut, sillä alueella on vuosien mittaan kaadettu puita viljelyalueiden vuoksi rakennus- ja polttopuukäyttöön”, Elomaa kertoo.

”Sademetsän istuttaminen tukee alueen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa esimerkiksi hämähäkkiapinan, alueelle tyypillisen nisäkkään tapiirin ja äärimmäisen uhanalaisen panamanara-papukaijan elinolosuhteita”, hän jatkaa.

Elomaa kertoo, että hanketta seurataan säännöllisesti Chiquitan kanssa.

”Se on hyvin organisoitu, järkevä ja merkityksellinen hanke kaikkien osapuolten näkökulmasta. Hankkeen seurantaa tekee myös kolmas osapuoli. Meiltä on käynyt alueella edustajia, ja olemme keskustelleet hankkeesta myös Costa Rican ympäristöministeriön kanssa”, Elomaa avaa.

S-ryhmä kaupan yritysten yhteisessä vesihankkeessa Espanjassa

Parhaillaan S-ryhmä on mukana osaomistamansa hankintayhtiön ja kolmen muun eurooppalaisen kaupparyhmän kanssa kestävän vedenkäytön pilotoinnissa Etelä-Espanjassa. Hanke on uusi eurooppalainen yhteistyöhanke, eikä se sinänsä liity S-ryhmän luontohaittamittareihin, mutta toki sivuaa niitä.

”Veden kulutus ja veden käyttö tuotteissa on kuitenkin seikka, mikä luontohaittaa aiheuttaa ja sitä aiheutuu nimenomaan tällaisilla vesipula-alueilla”, Elomaa perustelee.

Huelvan ja Doñanan alueet Etelä-Espanjassa ovat vesikriittisiä alueita. Espanja on keskeinen kasvisten tuottajamaa Euroopassa, ja hanke koskee alueen hedelmä-, marja- ja vihannestuottajia, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen voimistamista sään ääri-ilmiöistä, kuten tulvista ja lisääntyvistä kuivuusjaksoista.

”Olemme hankkeessa kartoittaneet alueen vesitilannetta yhdessä tavarantoimittajiemme kanssa. Tehdyssä selvityksessä tuodaan esiin sitä, millaisia haasteita alueella on, ja miten veden käyttöä voitaisiin parantaa.”

Elomaan mukaan hankkeessa on noussut esiin myös ihmisoikeushaasteita liittyen alueella asuvien ihmisten juomaveden ja puhtaan veden saantiin. Viljelytiloille järjestetään koulutustilaisuuksia ja annetaan tilakohtaisia suosituksia korjaavista vesivastuutoimista.

S-ryhmä on viime vuosina kehittänyt vesivastuutyötään. Se on kartoittanut vesiriskejään ja nostanut kestävän vedenkäytön merkittävään rooliin koko vastuullisuustyössään.

Artikkelin kuvat: Minna Perovuo.

Lue myös:

S-ryhmä kehittää uraauurtavia luontohaittamittareita − ”Tavoitteena mittarit kaikkein käyttöön”