S-ryhmä kehittää uraauurtavia luontohaittamittareita − ”Tavoitteena mittarit kaikkein käyttöön”
S-ryhmä tekee uraauurtavaa työtä laatimalla mittarit toimintansa aiheuttamien luontohaittojen esiintuomiseksi. Ensin on kuitenkin selvitettävä, mistä luontohaitat aiheutuvat. Ensimmäisiä numeerisia tuloksia saadaan alkuvuodesta 2023.
S-ryhmä on alkanut selvittää Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisön ja Sitran avulla toiminnastaan aiheutuvia luontohaittoja. Sysäys työhön tuli, kun S-ryhmä valmisteli uutta vastuullisuusohjelmaa.
”Nostimme mukaan luonnon monimuotoisuuden. Olisimme halunneet asettaa sille konkreettiset tavoitteet kuten meillä on ilmastotyölle. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista. Meillä on ollut haitoista tuntumaa, mutta ei mitattua tietoa”, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa taustoittaa.
Nina Elomaa osallistui joulukuussa Montrealissa pidettyyn YK:n luontokokoukseen osana Suomen virallista delegaatiota.
Luontohaittojen mittarit kaikkien käyttöön
Luontohaittaselvitys alkoi vuoden 2022 alussa. Samalla S-ryhmä päätti lähteä luomaan laskentamallia ja mittareita luontohaittojen tekemiseksi näkyviksi.
”Pilotoimme eräänlaista luontohaittojen kirjanpitoa. Tavoitteemme on laatia mittarit, joita kaikki voisivat käyttää. Koetamme pystyä niiden kautta kertomaan luontohaitoista ymmärrettävästi esimerkiksi asiakkaille”, Elomaa tiivistää.
Elomaa ottaa vertailukohdaksi ilmastotyössä käytettävän CO2e:n, hiilidioksidiekvivalenttitonnin, joka on tullut monelle ainakin jollain tavalla tutuksi.
”Haluamme saada aikaan luontohaitan `CO2e:n´. Se konkretisoisi, minkä kokoluokan haitasta on kyse.”
Luontohaittalaskentaa on pyritty kehittämään eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, mutta Elomaa tietojen mukaan mittareita toistaiseksi ole. Työ on siis uraauurtavaa. Tavoitteena on, että koko paketti on valmiina vuonna 2025.
Taustadatana myynnit kaikesta liiketoiminnasta
Luontohaittojen esiin saaminen edellyttää valtavaa määrää taustadataa ja niiden käsittelyä. S-ryhmä toimitti Jyväskylän yliopiston tutkijoille tiedot ryhmän koko liiketoiminnasta. Mukana ovat myynnit kaikista toiminnoista: päivittäistavarakaupasta, ravintoloista ja matkustuksesta, tavarataloista, ABC-liiketoiminnasta. Mukana ovat myös ryhmän oman toiminnan energiankäyttö ja muut vastaavat tiedot.
Tutkijat ovat kääntäneet tämän datan tietokantoja hyödyntäen luontohaitaksi. Suuria yllätyksiä ei Elomaan mukaan ole tullut vastaan.
”Olimme jo aiemmin tunnistaneet esimerkiksi raaka-aineet, joiden käyttö aiheuttaa metsäkatoa. Meillä on ollut jo vuosia linjaukset mm. kahvin, kaakaon ja soijan osalta, sekä kalalinjaus. Nyt olemme saaneet luontohaitoista numeerista tietoa. Niiden kautta pääsemme kohti konkreettisempia tavoitteita: miten voimme vähentää haittoja.”
Monella tavalla verrattavissa ilmastotyöhön
Suurimmat luontohaitat aiheutuvat S-ryhmän suurimmasta liiketoiminnasta, päivittäistavarakaupasta.
”Samat asiat tulevat esiin kuin ilmastopuolella. Eläinperäiset tuotteet nousevat tässäkin selvityksessä. Myös se näkyy, että toimintojen vaikutukset eivät jää Suomeen. Se on ymmärrettävää, tuleehan raaka-aineita Suomen rajojen ulkopuolelta. Eläinperäisissä tuotteissa myös rehu ja vastaavat tekijät vaikuttavat”, Elomaa kuvaa.
Elomaa rinnastaa myös luontohaittojen vähentämisen ilmastotyöhön. Ensin pyritään välttämään haitallista tekemistä, vähentämään haitallisia vaikutuksia, viime kädessä kompensoimaan.
Montrealin luontokokous: yrityksillä tahtotila toimia
Nina Elomaa osallistui joulukuussa Montrealissa pidettyyn YK:n luontokokoukseen osana Suomen virallista delegaatiota. Häntä ilahdutti se, että konkreettiset tavoitteet saatiin aikaiseksi maa- ja vesialueiden suojelusta sekä rahoituksesta.
”Nyt on olemassa selkeät numerot siitä, paljonko tähän työhön on vuosittain laitettava rahaa. Se on todella hienoa. Samoin se on hyvä, että mukaan tuli myös yrityksiä velvoittavia asioita. Suurten yritysten on ymmärrettävä ja arvioitava luontohaittavaikutuksensa, seurattava niitä ja raportoitava niistä.”
”Ilahduttavaa oli myös se, että yrityksiä oli mukana Montrealin kokouksessa ja että yrityksillä on valmiutta ottaa haaste vastaan. On olemassa tahtotila. Luonnon monimuotoisuus nähdään yrityksissä tärkeäksi asiaksi”, Nina Elomaa summaa.
”Selvää on, että työ ei tule olemaan helppoa. Hienoa kuitenkin on, että meillä on nyt vahva tahtotila ja konkreettiset tavoitteet.”
Mitä Montrealin luontokokouksessa sovittiin?*
- 30 % maailman maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueista suojellaan v. 2030 mennessä
- vähintään 30 % tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä on ennallistettava v. 2030 mennessä
- luonnolle haitalliset tuet poistetaan asteittain, vähintään 500 miljardia dollaria vuosittain vuoteen 2030 mennessä
- luonnon monimuotoisuutta vahvistavaa rahoitusta kasvatetaan vuosittain 200 miljardilla dollarilla vuoteen 2030 mennessä
- kehittyville maille suunnattua, luonnon monimuotoisuutta tukevaa rahoitusta kasvatetaan vähintään 20 miljardiin dollariin vuosittain 2025 mennessä, vähintään 30 miljardiin dollariin vuosittain 2030 mennessä
*Lähde: ympäristöministeriö
