Monen kauppiaan mielestä yrityslähestymiskielto nostaisi rimaa varkauksille ja uhkatilanteille kaupoissa
Kauppiaat kokevat näpistysten, varkauksien ja ryöstöjen lisääntyneen kaupoissa selvästi jo pidemmän aikaa. Kysyimme kahdelta kauppiaalta Harri Nykoppilta ja Mikko Huhtaselta asiakkaiden häiriökäyttäytymisestä sekä hankalien tilanteiden selvittämisestä kaupoissa. Mitä mieltä kauppiaat ovat nykyiseen hallitusohjelmaankin kirjatusta yrityslähestymiskiellosta?
Helsingissä K-kauppiaana toimiva Harri Nykopp kannattaa yrityslähestymiskiellon mahdollistamista sellaisille henkilöille, jotka varastelevat, häiriköivät ja käyttäytyvät uhkaavasti kaupassa toistuvasti.
Kaupassaan Nykopp törmää haastaviin tilanteisiin viikoittain, ja muutamalle häirikölle hän olisi valmis langettamaan yrityslähestymiskiellon.
”Voin kertoa esimerkin henkilöstä, joka on käynyt meillä vuoden aikana toistakymmentä kertaa varastamassa tavaraa ja viimeksi tilanteeseen liittyi myös väkivaltaa. Oma kyynärpääni murtui, kun yritin saada varastettua tavaraa takaisin”, Nykopp kuvaa. Hän on toiminut kauppiaana yli 20 vuotta.
Sama henkilö on ehtinyt varastaa ja aiheuttaa häiriötä kaupassa jo edellisen kauppiaan aikana, joten ilmiö on jatkunut vuosia. Varastettua tavaraa ei yleensä saada takaisin.
”Nämä ovat kurjia juttuja, eikä yhteiskunnalla ole tällä hetkellä keinoja katkaista tällaista toimintaa tai uskallusta tehdä mitään tilanteessa, jossa ihminen toistuvasti jättää kunnioittamatta yhteisiä pelisääntöjä. Tällaiset henkilöt saavat jatkaa toimintaansa melkein rajattomasti”, Nykopp harmittelee.
Viimeisimmässä varastelu- ja väkivaltatilanteessa tekijä sai loppujen lopuksi alle vuoden vankeutta, mistä hän istui alle kolmasosan.
”Miten on mahdollista, että vuosia samanlaisia rikoksia tehnyt päästetään vapaaksi istuttuaan alle kolmasosan, Nykopp ihmettelee.
”Sama toiminta todennäköisesti jatkuu”, hän lisää.
Jokaisella työntekijällä ja asiakkaalla on oikeus kokea kauppa turvalliseksi, muistuttaa kauppais Harri Nykopp. Kuva: Kalle Parkkinen.
Rikolliset käyttävät nykykäytäntöä hyväkseen
Nykoppin kauppaan on asiakkaan varastelun ja häiritsevän käytöksen takia joka kerta soitettu poliisit ja laadittu rikosilmoitus tapahtuneesta. Silti ilmoitukset eivät pelkän varastelun ollessa kyseessä yleensä etene syytteeseen asti, vaan tapaukset palaavat aluesyyttäjiltä takaisin niiden vähäisyyden vuoksi. Nykoppin mielestä aluesyyttäjien pitäisi nykyistä tarkemmin seurata sellaisia rikosilmoituksia, jotka koskevat toistuvasti rikoksiin syyllistyneitä, ja myös reagoida niihin.
Poliisien kirjoittamien sakkojen painoarvo pitäisi myös saada yhtä raskaaksi kuin käräjäoikeuden langettamien sakkojen. Muuntorangaistus olisikin syytä saada entisenlaisena takaisin, jotta poliisinkin kirjoittamilla sakoilla olisi vaikutusta.
”Jos yritys pystyisi toistuvissa varastelua, häirintää ja uhkaa aiheuttavissa tilanteissa hakemaan yrityslähestymiskieltoa asiakkaalle, antaisi se nykyistä paremmat mahdollisuudet edistää rikoksia aina oikeuskäsittelyyn asti, jolloin tekijöille koituisi myös sakkoja ja ajan myötä pidempää vankeutta”, Nykopp sanoo.
Yrityslähestymiskielto on oikeudellinen toimenpide, joka antaisi myös poliisille nykyistä paremmat perusteet estää henkilön tulo kauppaan. Yrityslähestymiskiellon rikkomisesta tekijälle koituisi aina myös seuraamuksia. Tietoisuus tästä voisi hillitä huonoa käytöstä ja nostaa rimaa varastamiselle.
Jokaisen pitäisi voida kokea kauppa turvalliseksi
Jokaisella työntekijällä ja asiakkaalla on oikeus kokea kauppa turvalliseksi. Pahimmillaan uhkaavat tilanteet voivat aiheuttaa työntekijöille työkyvyttömyyttä. Ikävät tilanteet jäävät mieleen pitkiksi ajoiksi.
”Onneksi meillä väkivalta on harvinaista, mutta näissä tilanteissa sekin riski on aina olemassa. Meillä on työntekijöille myös ohjeet hankalien tilanteiden varalle ja niitä käydään säännöllisesti läpi”, Nykopp kuvaa.
Kaupan liiton selvityksen mukaan kaupoista varastetun tavaran arvo on vuodessa puoli miljardia euroa, ja toiset puoli miljardia euroa kaupoissa kuluu toimenpiteisiin, joilla näpistelyä ja varastamista yritetään estää.
”Tämä tulee yhteiskunnallekin kalliiksi, sillä esimerkiksi varastetusta tavarasta jää aina myös arvonlisävero valtiolle tilittämättä, mikä tekee laskelmieni mukaan yli 70 000 000 euroa vuodessa.”
Viime vuonna kauppias Mikko Huhtanen teki 89 rikosilmoitusta erilaisista varastelu- ja häiriköintitilanteista. Kuva: Riitta Salmi.
Häiriökäytös yleinen ilmiö joka puolella
Turussa K-kauppiaana toimiva Mikko Huhtanen laatii parhaillaan kaupan turvallisuusaiheista opinnäytetyötä Jyväskylän yliopiston kauppiaille räätälöidyssä EMBA-koulutuksessa. Opinnäytetyössään hän on muun muassa laatinut kaupan henkilökunnalle ohjeet turvallisuuden parantamiseksi sekä erilaisissa haasteellisissa tilanteissa toimimiseksi. Huhtasen mukaan varastelu ja häiriökäyttäytyminen kaupoissa ja muuallakin yhteiskunnassa on ongelma, joka kasvaa koko ajan.
”Näissä asioissa mikään kauppa Suomessa ei enää ole lintukoto, vaan ilmiö on kaikkialla, toisilla paikkakunnilla enemmän kuin toisilla”, Huhtanen tietää.
Viime vuonna Huhtanen teki 89 rikosilmoitusta erilaisista varastelu- ja häiriköintitilanteista, ja työaikaa kaikkeen rikoksiin liittyvään meni arviolta 200 tuntia, yleensä iltaisin ja viikonloppuisin. Tuntimäärä vastaa yhden kassatyöntekijän keskimääräistä kuukauden työaikaa. Tänä vuonna Huhtasen kynästä on lähtenyt poliisille viitisenkymmentä rikosilmoitusta.
”Kauppiaan näkökulmasta myös rikosilmoituksen tekeminen ja seurausten hoitaminen on tehty sen verran hitaaksi ja työlääksi, että ne jäävät monesti tekemättä. Rohkaisen kuitenkin kauppiaita paitsi puhumaan ongelmasta, myös tekemään rikosilmoituksia, muuten tilastot valehtelevat, eikä ongelman korjaamiseen panosteta.”
25-vuotisen työuransa aikana Mikko Huhtanen on nähnyt kaupassaan monenlaista. Mieleen on jäänyt erityisesti tilanne, jossa varas oli viemässä olutta, kun kauppiaspariskunta päätti hankkia olutlaatikon varkaalta takaisin.
”Siinä jouduin lopulta painimaan varkaan kanssa lattialla, ja yhtäkkiä hän ottikin kääntöveitsen esiin. Vaimo tuli auttamaan, ja molemmat olimme saada osamme veitsestä, joka oli vain senttien päässä. Lopulta veitsi saatiin varkaalta ja heitettiin hyllyn alle piiloon. Tilanne kummittelee vieläkin mielessä”, Huhtanen kertoo.
Asiakas ratkaisi tilanteen soittamalla hätäkeskukseen ja vauhditti poliisin tuloa paikan päälle.
Kauppiaana Huhtanen pyrkii toimimaan niin, että saisi varastetun tavaran takaisin. Työntekijöiltään hän ei edellytä samaa.
”En hyökkää varkaan kimppuun, vaan sen varastetun tavaran kimppuun. Muutoin meillä kaupassa olisi avoimet ovet koko ajan”, hän painottaa.
Kauppaispariskunta Mikko Huhtanen ja Anna-Liisa Gynther kannattavat yrityslähestymiskieltoa avuksi kaupan hankaliin tilanteisiin. Kuva: Marcus Hägg.
Hankaliin tilanteisiin apua ajoissa
Huhtanen kannattaa yrityslähestymiskieltoa. Huhtasen mielestä hänen kaupassaan tällainen kielto voisi sopia muutamalle henkilölle. On tärkeää, että kaupoissa saadaan toistuviin, hankalimpiin tilanteisiin apua ajoissa.
”Olisi hyvä, jos yrityslähestymiskieltoa voisi hakea henkilölle, joka on esimerkiksi varastanut kaupasta viisi kertaa. Jos varas on käyttäytynyt väkivaltaisesti, yrityslähestymiskieltoa pitäisi voida hakea kerrasta”, Huhtanen ehdottaa.
”Tuolloin meillä olisi mahdollisuus kutsua poliisi paikalle, kun huomaamme, että yrityslähestymiskiellon saanut henkilö on lähestymässä kauppaa. Kauppiaan ei ensin tarvitsisi ottaa henkilön lyöntejä vastaan, vaan yrityslähestymiskiellon takia poliisilla olisi lain mukainen oikeus ja velvollisuus estää tällaisen henkilön pääsy paikalle”, Huhtanen jatkaa.
Hän toivoo, että mahdollinen yrityslähestymiskieltolaki olisi toimiva laki Suomessa, eikä siitä tehtäisi liian byrokraattista.
”Myöskään lain toimeenpanon ehdot eivät saisi olla liian hankalat, vaikkapa niin, että varkauskertoja vaadittaisiin 20 kertaa ja väkivaltatilanteita esimerkiksi viisi kertaa. Silloin lailla ei lopulta voiteta mitään”, Huhtanen näkee.
Sekä Huhtasen että Nykoppin mielestä yrityslähestymiskiellon lisäksi yhteiskunnassa pitäisi miettiä, miten ihmisten pahoinvointia voitaisiin vähentää, ettei häiriökäyttäytyminen, esimerkiksi kaupoissa, kirjastoissa, liikennevälineissä ja kouluissa, vain lisääntyisi.
”Tähän vaikuttavat taloudellisesti huonot ajat. Viime vuosina myös ihmisten arvostus toisten omaisuutta kohtaan on hiipunut. Se näkyy paikkojen rikkomisena ja siinä, ettei yhteisistä säännöistä välitetä”, Nykopp ja Huhtanen sanovat.
Myös Kaupan liitto odottaa helpotusta yrityslähestymiskiellosta hankalimpiin tilanteisiin kaupoissa, sillä toistuvaan vakavaan häiriköintiin puuttumiseksi todella tarvitaan uusi järeä keino. Lain säätämisellä on jo kova kiire, jotta huolestuttava kehityssuunta saataisiin katkeamaan.
Jutun pääkuva: Kalle Parkkinen.
Verkkokurssi vaikeiden asiakastilanteiden hallintaan
Muistathan hankaliin asiakastilanteisiin pureutuvan Uhkaava asiakastilanne -verkkokurssin?
Sisällöllisesti ja visuaalisesti päivitetty Kaupan liiton ja PAMin toteuttama verkkokurssi käsittelee vaikeiden asiakastilanteiden hallintaa ja ennakointia. Kurssin käytyäsi tunnistat mahdolliset uhka- ja vaaratilanteet, osaat varautua niihin ennakolta ja tiedät toimintaperiaatteet eri tilanteissa.
Noin 20 minuutissa suoritettava kurssi on kätevä ja helposti tarjottava perehdytyspaketin ja opetusmateriaalin tukiaineisto myös uuden työntekijän, esimerkiksi kausityöntekijän aloittaessa myymälätyössä.
Lue myös:
Kaupan liitto: Ruotsissa hyviä kokemuksia – yrityslähestymiskielto tarvitaan myös Suomeen
