Teknisen kaupan Markku Uitto: Investointeja vauhditettava, myös yritysten raportointitaakkaa syytä keventää
Teknisen kaupan näkökulmasta investointeja pitäisi Suomessa vauhdittaa helpottamalla investointilupien hakemista ja saamista. Myös verohyvityksen alarajaa tulisi laskea suurille ilmastoneutraaliin talouteen tähtääville investoinneille. Erityisen ongelmallisena teknisen kaupan yritykset pitävät kasvavia raportointivelvoitteita.
Hallitus laatii parhaillaan pitkäjänteistä teollisuuspoliittista strategiaa, jolla halutaan varmistaa teollisten työpaikkojen säilyminen Suomessa ja edistää kasvua hakevien, työllistävien ja vientiin suuntautuvien yritysten kehitystä.
Kysyimme Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Markku Uitolta näkemyksiä teollisuuspoliittisen strategian sisältöön. Mitkä asiat ovat teknisen kaupan menestymiselle tärkeitä? Millä tavalla tulevaisuuden investoinnit, kilpailukyky ja osaaminen varmistetaan parhaiten?
Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Markku Uitto, millä tavalla investointeja pitäisi vauhdittaa?
Teollisuuspoliittisen strategian tavoitteena on saada Suomeen etenkin vientiteollisuuden investointeja. Investoinneista taistelemme kilpailijamaiden kanssa, joista muun muassa Yhdysvallat, Saksa ja Ranska tukevat voimakkaasti yrityksiä, jotta ne kohdistaisivat investoinnit juuri omaan maahan. Suomella ei ole varaa vastata tähän. Sen sijaan Suomen pitäisi nopeuttaa ja helpottaa investointilupien hakemista ja saamista. Tähän hallitus on jo tehnyt lakiesityksen, jolloin ns. yhden luukun periaate astuisi voimaan 1.1.2026.
Valtiovarainministeriössä on valmisteilla lakiesitys suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä. Verotuki on tarkoitus kohdistaa suuriin investointeihin, joiden vähimmäismääräksi asetettaisiin 50 miljoonaa euroa. Tätä rajaa tulisi selvästi alentaa esitetystä, jotta se vauhdittaisi puhdasta siirtymää ja fossiiliriippuvuuden vähentämistä. Sopiva alaraja voisi olla esim. 10 milj. euroa.
Menestyvien vientiyritysten taustalla on merkittävä määrä mm. raaka-aineita, välituotteita, koneita ja komponentteja sekä osaamista tuovia teknisen kaupan yrityksiä. Näiden yritysten toimintaa vaikeuttaa alati kasvava etenkin EU:sta tuleva vastuullisuussääntely ja sen mukanaan tuoma valtava raportointivelvoite. Yritysten raportointivaateita pitäisi vähentää ja yksinkertaistaa niin kansallisesti kuin EU:nkin taholla.
Vaikka teollisuuspolittiinen strategia koskee vientiteollisuutta, siinä on tarkoitus huomioida myös ne pääosin kotimarkkinoilla toimivat alat, jotka ovat teollisuuden arvoketjuissa merkittävimpiä kotimaisen arvonlisän luomisessa. Tämä koskee myös teknisen kaupan yrityksiä.
Millaisia osaajia teknisen kaupan alalla erityisesti tällä hetkellä ja tulevaisuudessa tarvitaan? Mitä pitäisi tehdä, jotta osaaminen pystytään turvaamaan?
Suuri osaajapula nyt ja tulevaisuudessa kohdistuu ammatillisen koulutuksen saaneisiin osaajiin. Yrityksissä tämä näkyy mm. asentajien, koneistajien ja mekaanikkojen puutteena. Pula ammatillisista osaajista vaarantaa myös huoltovarmuuden.
Toinen suuri ja tärkeä osaajaryhmä teknisen kaupan yrityksissä ovat insinöörit, joilla on kaupallista ymmärrystä ja asennetta. Tekninen kauppa myy kokonaisvaltaisia ratkaisuja teollisuuteen ja rakentamiseen.
Koulutukseen on panostettava merkittävästi, myös täydennyskoulutus ja alan vaihtajat on huomioitava nykyistä selvästi paremmin. Oppisopimuksen houkuttelevuutta niin opiskelijoiden kuin yritystenkin suhteen on parannettava.
Suomen tulee parantaa kilpailukykyään kansainvälisistä osaajista ja yleensä työvoimasta. Maahanmuuttajien kotouttaminen, kouluttaminen ja yhteiskuntaan sitouttaminen on suunniteltava uudelleen ja prosesseja on nopeutettava.
Miten raportointivaateet heijastuvat teollisuuden kilpailukykyyn, miksi asia on ongelmallinen?
Vihreään siirtymään liittyvä EU-sääntely mm. hiilirajamekanismi (CBAM) ja kestävyysraportointi (CSRD) aiheuttavat merkittävästi lisääntyvää raportointivelvoitetta ja kustannuksia yrityksille. Suomalainen yritys noudattaa tinkimättä voimassa olevaa sääntelyä.
EU-komission puheenjohtajana jatkava Ursula von der Leyen on myöntänyt, että yritysten toiminta on vaikeutunut ja kilpailukyky kärsinyt, ja että uusi komissio toisi alkuun vähemmän uutta sääntelyä, enemmän normien purkua ja raportoinnin keventämistä.
Myös kansallista lisäsääntelyä (yli EU sääntelyn) tulisi purkaa, koska se vähentää yritysten investointihalukkuutta Suomeen. Suomen ei tule olla EU:n uusien säädösten nopein ja kurinalaisin implementoija, varsinkaan jos se aiheuttaa yrityksille lisäkustannuksia.
Viranomaisten toimintatavat ovat niin ikään oltava yhdenmukaiset koko valtakunnan alueella, eikä niin, että joka kunnassa ja kaupungissa on oma tapansa toimia esim. lupa-asioissa.
Kuvituskuvat: 123RF
