Kauan eläköön kirjakaupat!
Kirjakauppa-ala elää muutoksen aikoja. Alaa haastavat digitaaliset palvelut, kuluttajien ajankäyttö, käytettävissä oleva raha, kaupunkikeskustojen muuttuminen, sääntely, tekoäly ja niin edelleen. Muutoksista huolimatta ei kirjakauppojen tulevaisuus ole synkkä. Ihmiset arvostavat yhä lukemista, ja kirjallisuus on tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Se antaa toivoa kirjakaupan tulevaisuudelle.
Kirjakauppa-ala elää mielenkiintoista murrosvaihetta. Digitaaliset palvelut ovat rynnineet vauhdilla kirjakauppojen rinnalle, eikä muuttuvassa maailmassa kirjakauppiaskaan voi keskittyä enää pelkkään kaupankäyntiin. Kuluttajien ajankäyttö ja käytettävissä oleva raha ovat yhä tiukemmin kilpailtuja. Kaupunkikeskustojen elinvoima on surkastunut ja asiakasvirrat pienentyneet. Kirjakauppojen on päivitettävä maksupäätteitä ja järjestelmiä arvonlisäveromuutosten takia, noudatettava vastuullisuusdirektiivejä, seurattava saavutettavuuslakia ja tekoälyn kehittymistä, tehostettava raportointia ja jätehuoltoa ja ymmärrettävä mystistä metsäkatoasetusta. Tämän kaiken keskellä on ehkä hieman yllättävääkin, että kirjakauppojen lukumäärä Suomessa on säilynyt melko vakiona viimeisten vuosien aikana.
Muutos on mahdollisuus, jos kehityksessä pysyy mukana. Suurimpien kirjakauppojen kirjamyynti tammi-syyskuussa 2024 oli 2,9 % pienempi kuin edellisvuonna vastaavana aikana.* Monen nuoren kirjakauppakäynnit ovat menneen maailman kokemuksia lukion ja muun toisen asteen painettujen oppikirjojen hankinnan siirryttyä koulutuksen järjestäjille. Nuorten lukeminen on vähentynyt. Uusimman Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten lukutaidon taso laski viidenneksi eniten kaikista vertailuun osallistuneista maista. Tämä on koko kirja-alan yhteinen huoli ja haaste.
Vaikka verkkokaupat tarjoavat lukijoille kivijalkakauppaa laajemman valikoiman, osaavat suomalaiset arvostaa edelleen perinteistä kirjakauppaa, jossa saa vapaasti haahuilla tuoksuttelemassa painettuja kirjoja. Aidon, asiantuntevan kohtaamisen merkitys korostuu entisestään silloin, kun etsitään harvinaisempia teoksia tai kaivataan henkilökohtaista palvelua. Kirjakaupat ovat kirjallisen kulttuurin keitaita, joissa ihmiset voivat kokea elämyksellisyyttä, yhteisöllisyyttä ja löytämisen riemua. Arvolupaus on lunastettava kerta toisensa jälkeen: kuinka tarjota asiakkaille sellaista lisäarvoa, että he valitsevat ostaa kirjansa juuri kivijalkakirjakaupasta?
”Me suomalaiset tarvitsemme nyt kuitenkin yhteisen tahtotilan ja ryhtiliikkeen lukutaitomme ja sitä kautta kilpailukykymme säilyttämiseen.”
Vaikka kirjakaupat kohtaavat nyt monia haasteita, ei niiden tulevaisuus ole synkkä. Ihmiset arvostavat yhä lukemista, ja kirjallisuus on tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Lukeminen tekee tutkitusti hyvää, ja kirjakauppojen hyllyistä löytyy kirjoja uskomattoman moneen makuun ja monilla eri kielillä. Kirjakaupat eivät ole katoamassa Suomesta, eikä kivijalkakauppa ole vanhanaikainen käyttöliittymä. Me suomalaiset tarvitsemme nyt kuitenkin yhteisen tahtotilan ja ryhtiliikkeen lukutaitomme ja sitä kautta kilpailukykymme säilyttämiseen.
Lämpimästi tervetuloa kokemaan lukemisen iloa, inspiroivia kohtaamisia ja erityisiä elämyksiä Helsingin Kirjamessuille 24.–27.10. sekä kaikkiin upeisiin kirjakauppoihin kautta koko Suomen! Kirjakaupat tarvitsevat nyt asiakkaita säilyäkseen elinvoimaisina myös seuraavat 130 vuotta.
*Lähde: Suurimpien kirjakauppojen myynnin muutos – Kirjakauppaliitto
Marjo Tuomikoski on Akateeminen Kirjakauppa Oy:n toimitusjohtaja.
