Alennusmyynnit lähestyvät: Sekä yrityksen että kuluttajan on hyvä olla tarkkana alennushintamarkkinoinnissa
Tavaroiden alennushintamarkkinoinnissa on syytä olla huolellinen. Näin Black Fridayn edellä ja vuodenvaihteen alennusmyyntien lähestyessä yritysten on hyvä tarkastaa, että heillä on otettu huomioon kuluttaja-asiamiehen loppukesästä päivittämän alennusmarkkinointia koskevan linjauksen tarkennukset markkinoinnissaan. Kuluttaja-asiamiehen valvontakäytäntö osoittaa, että yrityksillä on edelleen petrattavaa alennushintamarkkinoinnin toteutuksessa.
Kuluttaja-asiamiehen havaintojen mukaan esimerkiksi printti- ja verkkomarkkinoinnissa ei aina kerrota alinta hintaa, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana tai se kerrotaan epäselvästi esimerkiksi hyvin pienellä kirjasinkoolla tai linkin takana.
”Uudistetussa linjauksessa onkin tästä syystä nimenomaisesti painotettu, että edeltäneiden 30 päivän alin hinta tulee ilmoittaa selvästi eikä sitä saa laittaa esimerkiksi linkin taakse piiloon”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Tiina Vyyryläinen huomauttaa.
Alan toimijoiden ja valvontaviranomaisten tulkinnoissa koskien vertailuhinnan ilmoittamista on ollut myös eriävyyksiä, joihin saatiin lisäselvyyttä viimeaikaisen EU-tuomioistuinratkaisun (Aldi-Sud) myötä. Tuomioistuin totesi, että vertailuhintana tulee käyttää omaa 30 edeltävän päivän alinta hintaa. Samalla tuomioistuin linjasi, että alennettu hinta ei tällöin myöskään voi olla sama tai korkeampi kuin vertailuhintana käytetty hinta.
”Alimman hinnan ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan estä myyjää esittämästä myös muita hintatietoja mainonnassaan vertailuhinnan lisäksi. Esimerkiksi normaalihintaa koskeva tieto ei kuitenkaan saa viedä kuluttajan huomiota alimmasta hinnasta. Alin hinta on kerrottava näkyvästi, eikä normaalihintaa voi sijoittaa tai esittää niin, että se hallitsee ilmoitusta”, Vyyryläinen painottaa.
Mainonnan osalta on hyvä myös muistaa, että jos tavaraa ei ole yksilöity hinnanalennusilmoituksessa, esimerkiksi sanomalehden mainoksessa, ja kyse on esimerkiksi laajemmasta yksilöimätöntä tavarajoukkoa koskevasta hinnanalennuksesta, alinta hintaa ei tarvitse ilmoittaa. Yksilöimättömästä tavarajoukosta voi olla esimerkiksi kyse, kun myyjä ilmoittaa markkinoinnissaan, että ”kaikki tuotteet –50 %” tai ”kaikki kosmetiikkatuotteet –20 %”.
”Riittävää on tällöin, että yksilöimätöntä tavarajoukkoa koskevien yksilöityjen tavaroiden markkinoinnissa alin hinta, jolla tavaraa on myyty edeltävien 30 päivän aikana, käy selkeästi ilmi tavarasta tai sen päällyksestä, tavaran välittömään läheisyyteen tai yhteyteen sijoitetusta erillisestä merkinnästä tai hintataulukosta elinkeinonharjoittajan myyntipisteessä ja verkkokauppojen sivustolta”, Vyyryläinen sanoo.
Aina jos markkinointi pitää sisällään hinnanalennusväitteen, on vertailukohtana käytettävä omia hintoja. Tämä ei kuitenkaan estä myyjää vertaamasta omaa myyntihintaa yhden tai useamman kilpailijan hintaan muuten. Vertailuhinta voi kuitenkin synnyttää harhaanjohtavan kuvan markkinoidun hyödykkeen edullisuudesta ja kuluttajalle koituvan edun määrästä, jos vertailuhinta ei perustu riittävän edustavaan otokseen kilpailijoiden hinnoista ja/tai jos vertailuhinta ei perustu riittävän ajankohtaiseen kilpailijoiden hintojen selvittämiseen.
”Tiedot kilpailijoiden hinnoista voivat kilpailutilanteesta riippuen vanhentua nopeastikin, joten tämä on syytä huomioida, mikäli haluaa markkinoinnissaan käyttää tämänkaltaista vertailua. Markkinointi voi nimittäin muodostua harhaanjohtavaksi, jos elinkeinonharjoittaja ei kykene perustelemaan ja näyttämään toteen vertailuhinnan tai yleisen hintavertailun oikeellisuutta”, Vyyryläinen muistuttaa.
Myös uutuustuotteiden markkinoinnissa on hyvä olla tarkkana. Kuluttaja-asiamies katsoo, etteivät uutuustuotteita koskevat hinnanalennusilmoitukset (väitteet siitä, että omaa myyntihintaa on alennettu) ole sallittuja, sillä käytännössä uutuustuotteille ei ole mahdollista ilmoittaa alinta hinta, jolla tavaraa olisi markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Uutuustuotteita koskevat tarjousilmaisut (väitteet siitä, että kyseessä on hintaetu) eivät kuitenkaan ole kiellettyjä edellyttäen, että ne eivät ole kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n vastaisia eli harhaanjohtavia. Tämä tarkoittaa, että kuluttajalle ei saa syntyä harhaanjohtavaa kuvaa uutuustuotteen edullisuudesta ja kuluttajalle koituvan edun määrästä. Yrityksen on kyettävä paitsi perustelemaan myös näyttämään toteen uutuustuotteen erityinen edullisuus.
”Moni tulkintakysymys on edelleen avoinna ja on muistettava, että markkinointia arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja kokonaisuus huomioon ottaen. Myyjien on hyvä kiinnittää tähän huomiota markkinointia suunnitellessaan: millaisen kokonaisvaikutelman tavanomainen kuluttaja siitä saa? Antaahan kokonaisuus selkeän kuvan hinnoista ja löytyyhän edeltävien 30 päivän alinta hintaa koskeva tieto selkeästi silloin, kun ilmoitusvelvollisuus täyttyy?”, Vyyryläinen korostaa.
Lisätietoja ja esimerkkejä sallituista ja lainvastaisiksi katsotuista markkinointitavoista löytyy kuluttaja-asiamiehen linjauksesta sekä komission ohjeistuksista asiaan. Kaupan liitto tekee yhteistyötä kuluttaja-asiamiehen valmentavan valvonnan kanssa ja ensi vuodelle on mahdollisesti luvassa myös jäsenille suunnattua yhteistä koulutusta tähän teemaan liittyen.
