Miltä tulevaisuuden kauppa näyttää nuorten kauppatieteilijöiden silmin?
Nuorille tulevaisuuden kauppa on lastattu fyysisellä läsnäololla, vastuullisilla valinnoilla ja eettisesti kestävällä digitalisaatiolla.
Kysymys, jota varmasti moni kaupan alaa seuraava aika ajoin pohtii, on se, minkälaisessa kaupassa oikein asioimme tulevaisuudessa. Kysymys on kiehtova, mutta sitäkin vaikeampi vastattavaksi.
Tämän kysymyksen parissa työskentelee joka lukuvuosi joukko kaupan alasta kiinnostuneita Aalto-yliopiston nuoria kauppatieteilijöitä. Kyse on ryhmätyöharjoituksesta, jonka olen teettänyt jo yli kymmenen vuoden ajan osana kaupan syventävää opintojaksoani. Jakson aikana opiskelijat visioivat pienryhmissä sitä, minkälainen on tulevaisuuden vähittäiskauppa. Yhteensä näitä tulevaisuuteen katsovia kuvauksia on kertynyt pitkälti yli toistasataa.
Joka vuosi opiskelijoiden laatimat ryhmätyöt ovat olleet monella tavalla inspiroivia, ja osoittaneet nuorten kyvyn visioida tulevaisuutta luovasti, mutta samalla hyvin analyyttisesti. Esitykset ovat tarjonneet myös mahdollisuuden kurkistaa opiskelijoiden mielenmaisemaan ja siihen, miten nuoret parikymppiset opiskelijat hahmottavat edessään aukeavaa muuttuvaa maailmaa. Tulevaisuudennäkymissä on luonnollisesti jonkin verran hajontaa niin yksittäisten opiskelijaryhmien välillä kuin myös lukuvuosittain, mutta niissä on paljon yhteistäkin.
Tulevaisuuden visioista välittyy ensinnäkin nuorten suuri huoli ympäristöä kohtaan, mutta myös halu tehdä asialle jotain. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, kuinka tulevaisuuden kauppaa luotaavissa esityksissä kaupan ansaintaa viedään yhä enemmän uusien tuotteiden myynnistä kohti kiertokauppaa ja palvelutaloutta. Opiskelijoiden silmissä tulevaisuuden kauppa ei siis ole mikään pikamuodista tai kertakuluttamisesta voimansa ammentava jälleenmyyntikone, vaan kestävän kuluttamisen ja laajemmin vastuullisen elämäntavan mahdollistava palveluntuottaja.
”Opiskelijoilla on vahva usko kaupan fyysiseen läsnäoloon myös tulevaisuudessa.”
Toinen tekijä, joka korostuu opiskelijoiden tulevaisuuden visioissa, on vahva usko kaupan fyysiseen läsnäoloon myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden kauppaa ei siis sijoiteta metaversumin kaltaiseen virtuaalimaailmaan tai sitä ei tarjoilla kuluttajille vain applikaation muodossa, vaan kauppa on tulevaisuudessakin kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia ja sosiaalista vuorovaikutusta sekä moniaistillisia kokemuksia. Kivijalkamyymälöitä ei olla muuttamassa tenniskentiksi tai keilahalleiksi opiskelijoiden hurjimmissakaan visioissa.
Kolmanneksi opiskelijoiden visioissa näkyy uusi teknologia, digitalisaatio ja tekoäly, mutta enemminkin kaupankäynnin mahdollistajina kuin isännän roolissa. Erityisesti kyky jalostaa yhä rikkaampaa asiakastietoa kaupan tarjonnan kehittämiseksi on keskeinen osa tulevaisuuden kauppaa. Tässä juuri tekoäly nähdään tärkeänä kaupan apurina. Samalla kuitenkin opiskelijat pohtivat hyvin kriittisesti tiedon hyödyntämistä ja sen hyötyjä suhteessa kuluttajien yksityisyyteen ja siihen, missä menevät tiedolla johtamisen eettiset rajat tulevaisuuden kaupassa. Tämän kaltaista keskustelua soisi kuulevan laajemmaltikin kaupan alalla.
”Opiskelijat pohtivat hyvin kriittisesti, missä menevät tiedolla johtamisen eettiset rajat tulevaisuuden kaupassa.”
Neljäs asia, mikä tulee esityksistä esille, on kaupan alan muutoksen hahmottaminen evoluutiona eikä niinkään yhden yön aikana tapahtuvana revoluutiona. Opiskelijoiden tulevaisuuteen kurkistavissa suunnitelmissa ei siis revitellä tai esitetä mitään pähkähulluja tulevaisuudennäkymiä. Suunnitelmat ovat pääosin hyvin realistisia ja nykyhetkestä ponnistavia. Nuorten diginatiivien silmissä maailman ei nähdäkään muuttuvan niin radikaalisti kuin monet vanhemmat asiantuntijat tuppaavat visioimaan.
Tärkein oivallus opiskelijoiden visioista on varmasti se, että nuorten mielestä kauppa on tulevaisuudessakin tärkeä osa ihmisten arkea ja sen katsotaan rikastuttavan elämää monin eri tavoin. Kauppa on myös nuorten silmissä toimija, jolla nähdään olevan kyky, mutta myös velvollisuus, vaikuttaa siihen, minkälaiseen kuntoon planeettamme jää tuleville sukupolville.
Arto Lindblom on professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Arton kuva: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
