Tarvitsemme puhtaampaa ja turvallisempaa liikennettä
Suomessa autokanta on nykyään jopa EU:n keskiarvoa vanhempi, mikä hidastaa liikenneturvallisuuden kehitystä ja päästötavoitteiden saavuttamista. Uudemmat autot tarjoavat merkittäviä etuja, kuten parempia turvajärjestelmiä ja vähäpäästöisiä ratkaisuja. Uusien autojen hankintaa tukevat toimet, kuten kierrätyspalkkio, voisivat tehokkaasti edistää liikenteen uudistumista ja päästöjen vähentämistä.
Suomessa liikennekäytössä olevien autojen keski-ikä on noussut jo 13,2 vuoteen, mikä on selvästi EU:n keskiarvoa korkeampi. Suomen autokannasta yli 40 prosenttia, noin 1,2 miljoonaa autoa, on vähintään 15-vuotiaita. Oma ennusteemme on, että uusien henkilöautojen ensirekisteröinnit jäävät tänä vuonna noin 73 000 kappaleeseen, mikä vastaa 1990-luvun lamavuosien tasoa. Autokannan iän ja uuden auton kaupan vauhdin suhteen olemmekin jääneet kauas luonnollisista verrokeistamme eli muista Pohjoismaista.
Autokannan nykyistä nopeampi uusiutuminen vanhojen autojen korvautuessa uusilla olisi tärkeää liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja EU:n asettamien päästötavoitteiden toteutumiseksi. Samalla autokannan uudistuminen luo kasvua ja työllisyyttä Suomeen tilanteessa, jossa sitä kipeästi tarvitaan.
”Uudet autot ovat selvästi vanhoja autoja turvallisempia.”
Uudet autot ovat selvästi vanhoja autoja turvallisempia. Tärkeänä virstanpylväänä on EU:n yleinen turvallisuusasetus, joka edellyttää, että ensirekisteröitävissä autoissa on heinäkuusta 2024 lähtien ollut oltava pakollisena uusia turvallisuutta parantavia varusteita, esimerkiksi automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä, hätätilanteiden kaistanpitojärjestelmä ja peruutustutka tai kamera. EU-komission arvioiden mukaan turvallisuusasetuksen muutokset vähentävät koko EU-alueella vuosina 2021–2037 yhteensä noin 24 800 liikennekuolemaa.
Uudemmissa autoissa olevista turvallisuusteknologioista on syytä mainita muutama muukin. Ajonvakautusjärjestelmä ESC estää auton luisuja ja niistä johtuvia hallinnanmenetyksiä. Liukkaalla kelillä ajonvakautusjärjestelmän merkitys korostuu entisestään. Myös uusien autojen korirakenteiden kehittyminen on lisännyt niiden turvallisuutta. Autojen muotoilulla ja materiaalivalinnoilla vaikutetaan myös jalankulkijoiden turvallisuuteen.
”Puhtaampi liikenne on koko Suomen etu.”
Suomi on sitoutunut puolittamaan taakanjakosektorin päästöt puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Liikenne muodostaa taakanjakosektorin päästöistä noin 40 prosenttia ja tieliikenne 90 prosenttia. Tehokkain tapa päästä tavoitteeseen on tieliikenteen sähköistyminen, mikä alentaa päästöjä merkittävästi.
Jos sähköistyminen ei etene tavoitevauhdissa, vaihtoehtona on nostaa jakeluvelvoitetta, mikä taas nostaa pumppuhintoja. Toinen vaihtoehto on ostaa päästöoikeuksia muista EU-maista, mihin liittyy huomattavaa epävarmuutta päästöoikeuksien tulevista tonnihinnoista. Parempi tapa olisi toteuttaa omat, sähköistymistä laajasti edistävät toimenpiteet, tieliikenteen päästöjen leikkaamiseksi.
Autoala työllistää Suomessa 50 000 ihmistä ja sen liikevaihto on noin 25 miljardia euroa. Alan verokädenjälki oli viime vuonna 3,1 miljardia euroa. Autokannan uudistamista tukevat toimenpiteet luovat kasvumahdollisuuksia alalle, joka kärsii erittäin vaikeasta tilanteesta. Samalla koko Suomi hyötyy, kun alan työllisyys säilyy hyvänä ja veroeuroja kertyy valtion kassaan.
”Autoala esittää uuden autojen kierrätyspalkkion käynnistämistä ensi vuoden aikana.”
Hallituksen keväinen päätös täyssähköisten työsuhdeautojen verokannusteen jatkamisesta oli merkittävä. Verokannusteen merkitys työsuhdeauton käyttövoiman valinnassa on erittäin suuri. Autoalan arvion mukaan Suomen teille tulee 40 000 täyssähköautoa lisää vuoteen 2030 mennessä verrattuna tilanteeseen, jossa tuki olisi loppunut vuoden 2025 lopussa. Hankintatuki on myös kirittänyt kaasu- ja sähkökäyttöisten kuorma-autojen sekä sähköpakettiautojen hankintaa. Päästötavoitteiden saavuttamiseksi tuen jatkaminen olisi erittäin perusteltua.
Kierrätyspalkkiokampanja antaisi tarvittavaa sytykettä taloudelle ja käynnistäisi pysähdyksissä olevaa kuluttajakysyntää. Autoala esittää uuden autojen kierrätyspalkkion käynnistämistä vuoden 2025 aikana. Vuosien 2015 ja 2018 romutuspalkkiokampanjoista on hyviä kokemuksia. Kampanjan idea on se, että valtio maksaa kuluttajalle 1500–2500 euron kierrätyspalkkion, joka käytetään uuden auton hankintaan. Kampanja maksaa itsensä takaisin kertyneenä autoverona ja arvonlisäverona. Päästöt vähenevät, teiden turvallisuus paranee ja talouteenkin tulee yksi paljon kaivattu kasvuelementti lisää.
Tero Lausala on Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja. Autoalan Keskusliitto on Kaupan liiton kumppanuusyhdistys.
