Analyysi: Kaupan alan kilpailukyvyn vahvistaminen, kauppa mukaan TK-tukien piiriin
Suomen kaupan ala on merkittävä investoija, mutta sen T&K-panostukset ja innovaatiot ovat huomattavan alhaisia verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihin. Tämä hidastaa tuottavuuskasvua ja heikentää kilpailukykyä digitalisaation ja vihreän siirtymän tuomien muutosten keskellä. Ratkaisuksi tarvitaan T&K-tukien laajentamista, työperäisen maahanmuuton helpottamista ja osaamistason vahvistamista alan potentiaalin hyödyntämiseksi. Analyysi perustuu joulukuussa julkaistuun Tulevaisuuden työvoimatarpeet-selvitykseen.
Kaupan ala on merkittävä investoija Suomessa, mutta alan investointiaste ja tutkimus- ja kehityspanostukset ovat huomattavan alhaisia verrattuna muihin aloihin ja kansainvälisiin kilpailijoihin. Vuonna 2023 kaupan ala oli yrityssektorin neljänneksi suurin investoija Suomessa, investoiden yhteensä 2,2 miljardia euroa. Investoinnit painottuivat erityisesti ICT-laitteisiin ja muihin koneisiin (1,187 miljardia euroa), mutta tutkimus- ja kehitystoimintaan kohdistettiin vain 69 miljoonaa euroa, mikä vastaa ainoastaan 3 % kokonaisinvestoinneista. Tämä heijastaa kaupan alan vähäistä panostusta innovaatioihin, mikä on OECD:n maaraportin (2022) mukaan yksi hidastuneen tuottavuuskasvun keskeisistä syistä.
Suomen kaupan alan tuottavuuskehitys on ollut hidasta verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihin. Vuodesta 2010 vuoteen 2022 työn tuottavuus kasvoi Suomessa vain 5 %, kun Ruotsissa kasvua oli 20 %. Ruotsin korkeampi investointiaste, joka vuosina 2015–2023 oli keskimäärin 14,5 % verrattuna Suomen 10,2 %:iin, osoittaa vahvempaa panostusta innovaatioihin ja resurssien tehokkaampaa allokaatiota. T&K-panostusten osuus liikevaihdosta on Suomessa vain 0,4 %, kun Ruotsissa se on 1,1 %, mikä osaltaan selittää maiden välistä tuottavuuseroa.
Kansainvälisessä vertailussa Euroopan vähittäis- ja tukkukaupan yritykset investoivat huomattavasti vähemmän kuin pohjoisamerikkalaiset kilpailijansa. McKinseyn (2022) selvityksen mukaan Pohjois-Amerikassa tukku- ja vähittäiskaupan investointiaste oli 6,7 %, IT-investointien ollessa 3,3 %, kun taas Euroopassa vastaavat luvut olivat 3,6 % ja 2,1 %. Tämä ero osoittaa Euroopan hitaampaa edistymistä innovaatiotoiminnassa ja digitalisaation hyödyntämisessä.
Digitalisaation ja automaation edistymisellä on keskeinen rooli kaupan alan rakenteen uudistamisessa ja työtehtävien laadun parantamisessa. Generatiivinen tekoäly ja automaatio tarjoavat huomattavia mahdollisuuksia työtehtävien tehostamiseen, mutta niiden täysimittainen hyödyntäminen on Suomessa vielä vähäistä. Samalla vihreä siirtymä ja kaupungistuminen luovat lisäkysyntää korkeakoulutetuille työntekijöille erityisesti STEM-aloilla (science, technology, engineering, mathematics), mutta osaajapula ja korkeakoulutettujen vähenevä osuus vaikeuttavat tuottavuuskasvua.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n mukaan työperäisen maahanmuuton tukeminen on keskeistä osaajapulan ratkaisemiseksi. Ulkomaisten asiantuntijoiden integrointi voi vahvistaa Suomen innovaatioekosysteemiä, mikä on erityisen tärkeää PK-yritysten osalta, jotka ovat aliedustettuina T&K-toiminnassa. Työperäinen maahanmuutto ei ainoastaan paikkaa osaamisvajeita, vaan tuo myös monimuotoisuutta ja uusia näkökulmia, jotka voivat edistää innovaatioiden syntyä ja kaupallistamista.
Kaupan alan T&K-panostuksia on lisättävä ja alan pääsyä T&K-tukien piiriin on helpotettava. Tämä voisi mahdollistaa yritysten kilpailukyvyn parantamisen ja työn tuottavuuden kasvun. Generatiivisen tekoälyn ja automaation laajempi hyödyntäminen, STEM-taitojen kehittäminen ja korkeakoulutuksen lisääminen ovat kriittisiä toimenpiteitä. Lisäksi työperäisen maahanmuuton vahvistaminen on olennaista, jotta Suomi voi vastata globaalien megatrendien tuomiin haasteisiin.
Kokonaisuudessaan kaupan alan tulevaisuus riippuu kyvystä hyödyntää digitalisaation ja vihreän siirtymän mahdollisuuksia, investoida innovaatioihin ja vahvistaa osaajapohjaa. Näiden strategisten toimien avulla Suomi voi parantaa kaupan alan tuottavuutta ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä, mikä puolestaan vahvistaa työllisyyttä ja taloudellista kestävyyttä.
