Bett UK ja generatiivinen tekoäly koulutuksen kehittämisessä
Bett-opetusteknologiamessut järjestettiin Lontoossa tammikuun loppupuolella. Tapahtuma keräsi kolmen messupäivän aikana yhteen yli 35 000 opettajaa, päättäjää ja opetusteknologian pioneeria. Messujen teemat muotoutuvat vuosittain kansainvälisesti ajankohtaisista koulutusteemoista. Tänä vuonna niissä korostuivat tekoäly, hyvinvointi, johtajuus, kestävä kehitys ja innovaatiot.
Pääsin tutustumaan koulutuksen tulevaisuuden näkymiin ja opetusteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin Lontoon Bett-messuilla. Vierailin messuilla ensimmäistä kertaa saadakseni uutta tietoa koulutuksesta opetusteknologian näkökulmasta sekä verkostoituakseni alan asiantuntijoiden kanssa. Työni liittyy vahvasti koulutuksen kehittämiseen, joten on hyvä pysyä aallon harjalla siitä, millaisia ratkaisuja opetusteknologia voi tarjota oppimiseen ja opettamiseen. Kaupan alalle tärkeiden koulutusten sisällöllisen ja määrällisen kehittämisen ohella on olennaista panostaa myös oppimisen ja opettamisen kehittämiseen.
Bett juhlisti tänä vuonna merkittävää virstanpylvästä, sillä se on toiminut maailmanlaajuisesti 40 vuotta edistäen koulutuksen teemoja. Tapahtuma on kehittynyt näiden vuosien aikana maailman suurimmaksi globaalin koulutusyhteisön kokoontumiseksi. Messut toden totta tuntuivat suurilta niin ihmismäärältään kuin fasiliteeteiltaankin.
Adoben Director of Education, Learning and Advocacy Brian Johnsrudin messuilla pitämä puheenvuoro käsitteli luovuutta ja tekoälyä. Hänen mielestään generatiivinen tekoäly voi parhaimmillaan edistää luovien, rohkeiden, itsevarmojen ja innovatiivisten ongelmanratkaisijoiden kehittymistä. Kaikenikäisiä oppijoita tulisi kannustaa käyttämään generatiivista tekoälyä juurikin luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun suorien vastausten sijaan.
Puheenvuorossa esitellyt tutkimustulokset korostivat generatiivisen tekoälyn roolia urapoluilla. Koulutuksen järjestäjien edustajat uskovat, että luova tekoälyn hyödyntäminen tukee opiskelijoiden urakehitystä. Tekoäly tulee olemaan, jos se ei jo ole sitä, osa elämän jokaista aluetta. Koulutuksen järjestäjien on siis tärkeää tunnistaa generatiivisen tekoälyn merkitys opiskelijoille: tekoälytaitojen opettaminen valmistaa opiskelijoita tulevaisuuteen työelämässä, mutta myös elämässä yleisesti.
’’Messut tarjosivat konkreettisia ajatuksia kaupan alan koulutuksen sisällölliseen, mutta myös pedagogiseen kehittämiseen.’’
IBM:n Vice President ja Chief Impact Officer Justina Nixon-Saintilin puheenvuoro käsitteli tulevaisuuden taitoja muutaman keskeisen näkökulman kautta. Aihe on erityisen tärkeä, sillä muuttavan maailman mukana yli 450 miljoonan työntekijän on kehitettävä osaamistaan vuoteen 2030 mennessä. Nixon-Saintil näkee ensimmäisenä lähtökohtana uuden oppimiselle tekoälyagenttien ja varjotekoälyn olemassaolon tiedostamisen. Tekoälyagentit ovat konkreettinen esimerkki generatiivisen tekoälyn voimasta – agentit voivat perinteisen generatiivisen tekoälyn tarjoaman avun sijaan työskennellä rinnallasi tai jopa puolestasi. Varjotekoälyllä puolestaan tarkoitetaan mitä tahansa tekoälytyökalun tai -sovelluksen luvatonta käyttöä esimerkiksi omassa työssä. Tässä hetkessä avainasemassa ovat toimintatapojen ja turvarakenteiden rakentaminen, ja ne tulevat edellyttämään uutta osaamista.
Toisena lähtökohtana hän nimeää jatkuvan oppimisen muuttumisen uudeksi normaaliksi. Kun tekoälyosaaminen on keskiössä, jokaisen tulee kehittää osaamistaan. Nixon-Saintil näkee erityisesti osaamisen kehittämisen tarvetta data-analytiikassa, tekoälyn perusteissa ja kyberturvallisuudessa. Myös perinteiset STEM-taidot (tiede, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) ovat tärkeitä, jotta tulevaisuudessakin riittää osaavia tekoälyn kehittäjiä. Kolmanneksi Nixon-Saintil toteaa tekoälyn ja automaation muodostuvan kilpailueduksi koulutusalustoille ja -järjestelmille.
Messut herättivät todellakin ajatuksia. Digitaalista turvallisuutta käsittelevässä keskustelussa korostettiin kyberturvallisuuden merkitystä, mutta samalla haastettiin pohtimaan, kuinka tasapainottaa opetusteknologia ja kyberturvallisuus sekä vahvistaa kyberresilienssiä.
Nuorisoteatterin esimerkit Copilotin käytöstä improvisaation harjoittelussa herättivät puolestaan ajatuksia siitä, kuinka generatiivista tekoälyä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin myös kaupan alan koulutuksessa haastamalla perinteisiä pedagogisia malleja.
Yhteenvetona messut tarjosivat mielenkiintoisen katsauksen koulutuksen ajankohtaisiin teemoihin kansainvälisessä viitekehyksessä.
Moona Naakka toimii koulutusasiantuntijana Kaupan liitossa.