Kaupan työehtosopimusratkaisun tarkempi sisältö 

Kolmevuotisen sopimuskauden viimeinen vuosi on irtisanottavissa jommankumman osapuolen toimesta päättymään 31.1.2027.

Palkat 

Palkkaratkaisun mukaan palkkoja korotetaan seuraavasti.

Palkankorotukset 1.5.2025 

• Henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja tuntipalkkoja korotetaan 2,9 prosenttia
• Taulukkopalkkoja korotetaan 2,9 prosenttia
• Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksettavia korvauksia korotetaan kerralla 7,8 prosenttia
• Työaikalisiä ei koroteta.
• Tutustu ja tienaa -harjoittelun korvaus nostettiin 425 euroon

Palkankorotukset 1.8.2026 

• Henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja tuntipalkkoja korotetaan 2,5 prosenttia
• Taulukkopalkkoja korotetaan 2,5 prosenttia
• Logistiikan sunnuntain kaksinkertainen yölisä poistuu, ja yölisä maksetaan jatkossa yksinkertaisena. Logistiikan yölisä korottuu 4,40 eurosta 5,30 euroon. Muutos tapahtuu 1.10.2026, eikä vielä palkankorotusten yhteydessä. Muuten työaikalisiä ei koroteta.

Palkankorotukset 1.5.2027

• Henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja tuntipalkkoja korotetaan 2,4 prosenttia
• Taulukkopalkkoja korotetaan 2,4 prosenttia
• Työaikalisiä ei koroteta.

Kaupan liitto ja PAM sopivat vuosille 2026 ja 2027 paikallisen palkkaerän pilotin.

Yksityiskohtaisemmat palkankorotusohjeet julkaistaan vielä myöhemmin.

Uudet taulukkopalkat 1.5.2025-31.7.2026 Uudet taulukkopalkat 1.8.2026-30.4.2027 Uudet taulukkopalkat 1.5.2027-31.1.2028 Työaikalisät 1.5.2022 alkaen Työaikalisät 1.10.2026 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvaukset 1.5.2025 alkaen

Palkkausjärjestelmäuudistus kaikille ammattiryhmille 1.10.2026 alkaen

Uusi yhteinen vaativuusluokitus kaikille ammattiryhmille

Osana TES-ratkaisua sovittiin myyjien palkkausjärjestelmäuudistuksesta. Pohjana palkkausjärjestelmäuudistukselle toimii 1.1.2024 voimaan tullut logistiikkatyöntekijöitä ja toimihenkilöitä koskenut palkkausjärjestelmäuudistus.

Myyjien palkkausjärjestelmäuudistuksen myötä uusi yhteinen vaativuusluokitus koskee kaikkia ammattiryhmiä. Muutos tulee voimaan 1.10.2026 ja tällöin se korvaa myös jo siihen asti voimassa olevat logistiikkatyöntekijöiden ja toimihenkilöiden vaativuusluokitukset. Uusi palkkausjärjestelmä ja sen yksi yhteinen vaativuusluokitus tulee ottaa kaikkien ammattiryhmien kohdalla käyttöön viimeistään 1.10.2026.

Siirtyminen yhteisen vaativuusluokituksen käyttöön ei kuitenkaan itsessään aiheuta tarvetta arvioida jo tehtyjä vaativuusluokituksia logistiikkatyöntekijöiden ja toimihenkilöiden kohdalla, ellei tehtävänkuvissa ole tapahtunut vaativuuden osalta muutoksia.

Liitot ovat julkaisseet tarkemmat soveltamisohjeet palkkausjärjestelmästämuutoksen edellyttämistä toimenpiteistä. Liitot tulevat pitämään myös yhteisiä webinaareja uudistuksesta myöhemmin keväällä 2025.

Uusi vaativuusluokitus korvaa aikaisemmat myyjä I ja myyjä II palkkamääräykset. Lisäksi vastuulisämääräys ja myymälähoitajan sijaisuuslisämääräys poistuvat 1.10.2026 mennessä. Näiden muutosten vaikutuksia työntekijän palkkaan on käsitelty tarkemmin liittojen yhteisessä soveltamisohjeessa.

Uusi vaativuusluokittelu ja vaativuuden perusteella määräytyvät palkkaryhmät:

• Ammattitehtävä -> Palkkaryhmä B
• Vaativa ammattitehtävä -> Palkkaryhmä C
• Erikoisammattitehtävä -> Palkkaryhmä D
• Asiantuntijatehtävä -> Sopimuspalkka

Palkkausjärjestelmä uudistuu seuraavasti:

• Korvataan nykyiset palkkaryhmät uusilla vaativuusluokilla, jotka tunnistavat paremmin vaativamman työn elementit
• Vaativuustekijöitä ovat mm. tehtävässä tarvittava osaaminen, harkinta, työskentelyn itsenäisyys ja vuorovaikutuksen luonne
• Päivitetään palvelusvuosiportaikon nimeämiset vastaamaan tosiasiallista palvelusaikaa

Palvelusvuosiportaiden nimeämislogiikan muutos

Palkkausjärjestelmäuudistuksen myötä Kaupan työehtosopimuksen palvelusvuosiporraslogiikkaa sekä harjoittelijamääräystä uudistettiin. Jatkossa Kaupan työehtosopimuksessa puhutaan ensimmäisen vuoden palkkauksesta, jolloin uudelle työntekijälle voidaan maksaa 85 % alimman palkkaryhmän taulukkopalkasta, ellei työehtosopimuksen koulutusta tai työkokemusta koskevista määräyksistä muuta johdu.

Tämän myötä palvelusvuosia on muutettu siten, että jatkossa puhutaan 2., 4., 6. ja 9. vuoden työntekijästä aikaisempien 1., 3., 5. ja 8. vuoden työntekijän sijaan. Entinen harjoitteluaikaa koskeva määräys on korvattu terminologiassa uudella ”ensimmäistä vuotta” koskevalla määräyksellä. Kyseessä on puhtaasti tekninen muutos, eikä tällä muuteta mahdollisuutta maksaa edelleen ensimmäiseltä (aikaisemmin harjoittelijavuodeksi nimetyltä ajalta) 85 % taulukkopalkasta. Muutos ei myöskään vaikuta työntekijän nykyisiin palvelusvuosiin tai etenemiseen palvelusvuosiportaikossa.

Ammattiryhmiä koskevat muutokset osana palkkausjärjestelmäuudistusta

Tukkumyyjiä ja -ostajia koskeva ammattiryhmäpöytäkirja poistuu palkkausjärjestelmäuudistuksen myötä, ja muita ammattiryhmiä koskevaan määräykseen otettiin oma kohta koskien teknisen tukkukaupan erityisen vaativia yritysmyynti- ja ostotoimintatehtäviä.

Yritysmyyjien ja -ostajien työ- ja palkkaehdot määräytyvät toimihenkilöitä koskevien määräysten mukaan. Työehtosopimuksen palkkaehdot eivät koske palkkaliitteen vaativuusluokituksen mukaisessa ammatilliseksi asiantuntijatehtäväksi luokitellussa erityisen vaativassa myynti- ja ostotehtävässä työskenteleviä työntekijöitä, joiden palkka muodostuu osin tai kokonaan provisiopalkasta.

Myös somistajia koskeva pöytäkirja poistuu ja 15 §:ään (uusi 17 §) otettiin määräys koskien visualisteja (entinen termi somistaja). Määräyksen mukaan visualistien työehdot ja palkat määräytyvät myyjien määräysten mukaan. Tällöin visualistit tulevat niin ikään yleisen vaativuusluokituksen piiriin, ja entiset somistajien vaativuustasot ja erityisen vaativa somistustyö poistuvat.

Yksityiskohtaisemmat ohjeet palkkausjärjestelmäuudistuksesta julkaistaan myöhemmin. Liitot tulevat pitämään uudistuksesta myös yhteisiä koulutuksia.

Tekstimuutokset kaupan työehtosopimukseen (tulevat voimaan 1.2.2025, jollei toisin todettu)

Seuraavassa on käyty läpi kaupan työehtosopimukseen tulleita tekstimuutoksia yleisellä tasolla.

Yksityiskohtaisemmat työehtosopimusmuutokset pääset katsomaan alla olevasta linkistä:

Sovitut tekstimuutokset Kaupan työehtosopimukseen

Työaika- ja vapaamääräykset

Yleiset muutokset

Kaupan työehtosopimuksen työaikamääräysten muutoksia on valmisteltu viime työehtosopimusratkaisussa sovitussa liittojen yhteisessä työaikatyöryhmässä. Työryhmä on työaikamuutosten lisäksi selvittänyt vuosilomaan liittyviä tulkintakysymyksiä.

Kaupan työehtosopimuksen työaikamääräykset on muutettu vastaamaan paremmin kaupan alan 24/7-maailmaa. Työehtosopimuksen työaikamääräykset eivät enää pääsääntöisesti ole vuorokausikohtaisia. Alla läpi käytyjen muutosten lisäksi työehtosopimukseen on tehty teknisiä muutoksia siten, että työehtosopimus ei jatkossa määritä vuorokautista säännöllistä työaikaa, vaan nimenomaan työvuoron säännöllisen työajan.

Osana työryhmätyötä Kaupan työehtosopimuksen työaikaa ja vapaita koskevat määräykset on jatkossa jaoteltu alla olevan mukaisesti. Määräysten muut kuin numerointia koskevat sisällölliset muutokset esitetään jäljempänä:

6 § Työaika

• Sisältää kohdat koskien tuntitarkastelua, säännöllisen työajan pituutta, tasoittumisjärjestelmää ja työvuoroluetteloa

7 § Lepoajat

• Sisältää kohdat koskien vuorokausilepoa ja kahvi- ja ruokataukoja

8 § Vapaat

• Sisältää kohdat koskien työviikkoa, työpäivien lukumäärää, viikkolepoa, vapaata ja vapaan antaminen tasoittumisjaksossa, vuosivapaita, vapaiden sijoittelua, vapaapäiväyhdistelmiä, sunnuntaivapaata ja aattovapaata

9 § Yötyö (eroteltu omaksi uudeksi pykäläksi)

• Sisältää kohdat koskien yötyötä, ei sisältömuutoksia

10 § Sunnuntaityö

• Sisältää kohdat koskien sunnuntaityötä, määräys kuten ennenkin

11 § Muut työaikajärjestelyt

• Sisältää kohdat koskien varallaoloa, hätätyötä ja liukuva työaikaa, jotka siirretty tämän pykälän alle

12 § Lisä- ja ylityö

• Sisältää määräykset koskien lisä- ja ylityötä sekä korotettua palkkaa, määräys kuten ennenkin

Työhönsidonnaisuusajan laajentaminen kaikkiin ammattiryhmiin.

Työhönsidonnaisuusaika koskee jatkossa kaikkia ammattiryhmiä. Työhönsidonnaisuusaikaa tarkastellaan työvuoron alusta lukien, eli määräys ei ole enää kalenterivuorokausikohtainen. Lisäksi alle viiden tunnin työvuorot tulee antaa yhdenjaksoisina.

Uudistettu määräys tulee voimaan seuraavan tasoittumisjakson alusta lukien, aikaisintaan kuitenkin 31.3.2025.

Työehtosopimuksen mukainen vapaa jatkossa 24 tunnin yhdenjaksoinen vapaa

Kaupan työehtosopimuksen vapaapäivä on jatkossa määritelty 24 tunnin mittaiseksi yhdenjaksoiseksi vapaajaksoksi. Toisin sanoen Kaupan työehtosopimuksen mukaisen vapaapäivän ei tarvitse jatkossa olla kokonainen vapaa kalenterivuorokausi.

Tasoittumisjakson aikana työnantajan tulee suunnitella viikkolevon lisäksi yhtä monta TES-vapaata (jatkossa 24 tunnin yhdenjaksoista vapaajaksoa) kuin jaksossa on viikkoja. Tämän määräyksen toteutumista on vahvistettu uudella velvoitteella. Mikäli tasoittumisjakson aikana ei ole suunniteltu kaikkia työehtosopimuksen mukaisia vapaita, korvataan saamatta jäänyt vapaa rahakorvauksena tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Rahakorvaus saadaan jakamalla työntekijän työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika 5:llä.

Rahakorvauksen maksuvelvollisuus koskee nimenomaan velvollisuutta suunnitella riittävä määrä TES-vapaita. Mikäli työntekijä ottaa lisätyövuoron suunnitellulle vapaalle, ei maksuvelvollisuutta synny.

Työnantaja ja työntekijä voivat kertaluontoisesti sopia saamatta jääneen vapaan pitämisestä vastaavana palkallisena vapaana. Vapaat annetaan ensisijaisesti saman kalenterivuoden aikana, kuitenkin viimeistään seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Työntekijän aloitteesta voidaan kirjallisesti sopia, että vapaat annetaan viimeistään seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.

Uudistettu määräys tulee voimaan seuraavan tasoittumisjakson alusta lukien, aikaisintaan kuitenkin 31.3.2025.

Muutoksia peräkkäisiin vapaisiin

Nykyiset peräkkäisiä vapaapäiviä koskevat määräykset korvataan uudella vapaapäiväyhdistelmiä koskevalla määräyksellä. Vapaapäiväyhdistelmät on jatkossa jaettu kahteen eri yhdistelmään: pitkät viikonloppuvapaat ja muut vapaapäiväyhdistelmät.

Pitkällä viikonloppuvapaalla tarkoitetaan vapaata, joka alkaa viimeistään perjantaina klo 22 ja päättyy aikaisintaan maanantaina klo 06. Pitkän viikonloppuvapaan tulee kestää kuitenkin yhdenjaksoisesti vähintään 59 tuntia. Työntekijälle tulee antaa kalenterivuoden aikana vähintään seitsemän pitkää viikonloppuvapaata.

Muulla vapaapäiväyhdistelmällä tarkoitetaan mihin tahansa viikon aikaan sijoittuvaa yhdenjaksoista vapaata, jonka pituus on vähintään 59 tuntia. Työntekijälle tulee antaa kalenterivuoden aikana vähintään kahdeksan muuta vapaapäiväyhdistelmää.

Yhteensä vapaapäiväyhdistelmiä tulee siten antaa jatkossa 15 kappaletta. Vuosiloma-aikaa ei jatkossa huomioida mukaan, kun tarkastellaan vapaapäiväyhdistelmien antamista.

Aikaisemman työehtosopimusmääräyksen mukaan työntekijälle on tullut antaa vähintään 20 peräkkäisten vapaiden yhdistelmää kalenterivuoden aikana. Aikaisemmin vuosiloma-aika on kuitenkin huomioitu laskennassa, joten käytännössä lukumääriin ei tullut muutoksia (pois lukien uudet työntekijät, joille ei ole vielä kertynyt vuosilomaa).

Vapaapäiväyhdistelmien antamisesta voidaan poiketa perustellusta syystä. Perusteltu syy voi liittyä yrityksen tuotanto- tai palvelutoimintaan kuuluviin järjestelyihin, jotka ovat tarpeellisia yrityksen asiakkaiden palvelemiseksi tai muun vastaavan toiminnallisen syyn, kuten säännöllisen vuorokierron vuoksi. Uudistettu määräys tulee voimaan seuraavan tasoittumisjakson alusta lukien, mutta kuitenkin aikaisintaan 31.3.2025 alkaen. Siirtymävuoden 2025 osalta huomioidaan aikaisempi TES-määräys ja sen nojalla jo annetut viikonloppuvapaat.

Aattovapaamääräyksen tulkinnan tarkentaminen

Kaupan työehtosopimuksen aattovapaita koskeva määräys on herättänyt tulkintakysymyksiä tilanteissa, joissa työvuoro alkaa ennen aattovuorokautta mutta jatkuu aattovuorokauden puolelle. Näitä tilanteita varten Kaupan työehtosopimukseen otettiin uusi tarkentava määräys kahden vuorokauden puolelle sijoittuvien työvuorojen ja aattovapaiden toteutumisen osalta.

Kahden vuorokauden puolelle sijoittuvien työvuorojen osalta aattovapaa katsotaan saaduksi, jos myös aattoa seuraava pyhäpäivävuorokausi on työntekijän vapaa. Seuraava työvuoro voi alkaa aattoa seuraavan pyhäpäivävuorokauden jälkeisenä päivänä aikaisintaan klo 06.

Esimerkki: Työntekijän työvuoro sijoittuu aatonaatto- ja jouluaattoyölle klo 22–06. Työntekijän seuraava työvuoro alkaa 26.12. klo 06. Vaikka työntekijän työvuoro päättyy jouluaaton puolella klo 06, katsotaan aattovapaa saaduksi, sillä työntekijällä on joulupäivä kokonaisuudessaan vapaa.

Muilta osin aattovapaita koskeva määräys pysyy ennallaan.

Arkipyhäkorvauksesta toisin sopimisen mahdollisuus

Arkipyhäjärjestelmää käyttävien yritysten osalta sovittiin poikkeus arkipyhäviikon työajan lyhennykseen. Mikäli kokoaikaisen työntekijän työajan lyhennys annetaan muulloin kuin varsinaisena arkipyhäpäivänä ja työntekijä ei kuulu tasoittumisjärjestelmän piiriin, työntekijä ja työnantaja voivat sopia kertaluontoisesti, ettei kyseisestä maanantaista perjantaihin sijoittuvasta arkipyhäpäivänä työskentelystä makseta kaksinkertaista palkkaa (TES 10 § 3. kohta). Siirrettäväksi sovittu arkipyhävapaa tulee sijoittaa viikonloppuvapaan yhteyteen.

Esimerkki: Työnantaja ja kokoaikainen työntekijä voivat sopia, että työntekijä työskentelee maanantaista torstaihin viikolla, johon sijoittuu helatorstai. Työntekijä on vapaalla perjantaista sunnuntaihin. Työntekijälle maksetaan normaali palkka, eikä pyhäpäivänä (helatorstaina) työskentelystä makseta kaksinkertaista palkkaa. Työntekijä saa tällä tavoin pidemmän yhdenjaksoisen vapaan.

Vuosilomaa koskevat työehtosopimusmuutokset

Selkeys vuosiloman työajalliseen arvoon sekä uudet määräykset vapaiden antamisesta vajailla vuosilomaviikoilla

Kaupan työehtosopimukseen otettiin määräys vuosiloman alle jäävästä työajasta. Kokonaisen maanantaista lauantaihin sijoittuvan vuosilomaviikon työajallinen arvo on työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika. Laskentatapa on sama, vaikka työnantajalla olisi käytössä työajan tasoittumisjärjestelmä. Kokoaikaisen työntekijän yhden täyden vuosilomaviikon työajallinen arvo on siten 37,5 tuntia.

Yhden vuosilomapäivän työajallinen arvo on työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika jaettuna viidellä. Kokoaikaisella työntekijälle yhden vuosilomapäivän työajallinen arvo on näin ollen 7,5 tuntia.

Työehtosopimukseen tarkennettiin vapaapäivien sijoittamista vajailla työviikoilla. Mikäli työntekijän loma alkaa maanantain ja perjantain välisenä päivänä, kyseisellä viikolla ei ole velvollisuutta antaa vapaapäiviä. Sen sijaan, jos vuosiloma alkaa lauantaina, työntekijälle on annettava normaalit kaksi vapaapäivää.

Vastaavasti loman päättyessä:

• maanantaina työntekijälle on annettava kyseisellä viikolla (tai kuluvan tasoittumisjakson aikana) vähintään 2 vapaapäivää.
• tiistaina työntekijälle on annettava kyseisellä viikolla (tai kuluvan tasoittumisjakson aikana) vähintään 1 vapaapäivä.
• keskiviikkona tai myöhemmin ei vapaapäiviä tarvitse kyseisellä viikolla antaa lainkaan.

 Mikäli yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää, ei edellä mainittuja vapaapäiviä tarvitse antaa kuluvan tasoittumisjakson aikana.

Jos työntekijällä on kiinteä vapaapäivä, noudatetaan kuitenkin sitä. Uudistetut määräykset tulevat voimaan seuraavan tasoittumisjakson alusta lukien, mutta kuitenkin aikaisintaan 5.5.2025.

Työntekijän mahdollisuutta omaan kouluttautumiseen vahvistettiin lomarahavapaata koskevalla määräyksellä

Uutena määräyksenä työehtosopimukseen otettiin työntekijän oikeus vaihtaa lomaraha vapaaksi oman osaamisen kehittämiseksi. Työntekijällä on rajatuissa tilanteissa subjektiivinen oikeus vaihtaa lomaraha tai osa lomarahasta vastaavaan palkalliseen vapaaseen. Vapaata tulee käyttää kulloinkin voimassa olevan opintovapaalain mukaiseen opintovapaaoikeuden perustavaan tai muuhun vastaavaan, työntekijän omaehtoiseen osaamista kehittävään koulutukseen, mikäli lomarahan vaihtaminen vapaaksi ei aiheuttaisi yritykselle tuntuvaa haittaa.

Työntekijän tulee esittää pyyntö mahdollisimman hyvissä ajoin. Työnantajalla on oikeus pyynnöstä saada perusteltu selvitys siitä, mihin työntekijä käyttää lomarahavapaataan. Uudistettu määräys tulee voimaan seuraavan tasoittumisjakson alusta lukien, mutta kuitenkin aikaisintaan 5.5.2025.

Liittojen tarkemmat ohjeistukset Kaupan työehtosopimuksen tulkintamuutoksista koskien vuosilomia, arkipyhiä ja vapaapäivä esimerkkeineen voit lukea täältä.

Kaupan liiton ja PAMin yhteisesti sovitut tulkinnat koskien vuosilomia, arkipyhiä ja vapaapäiviä

Muuta sovittua

Mahdollisuus sopia pidemmistä irtisanomisajoista vaativampiin tehtäviin

Palkkausjärjestelmäuudistuksen myötä kaupan alalla tunnistetaan paremmin vaativampia tehtäviä. Tästä seuraten kaupan työehtosopimuksessa mahdollistetaan jatkossa irtisanomisajoista toisin sopiminen erityisammattitehtävässä ja ammatillisessa asiantuntijatehtävässä. Näissä irtisanomisajaksi voidaan puolin ja toisin sopia kaksi kuukautta. Mikäli työnantajan noudattama irtisanomisaika kaupan työehtosopimuksen mukaan on pidempi, tulee työnantajan kuitenkin noudattaa tätä.

Kuulemisvelvoitteeseen täsmennys

Harkittaessa työsuhteen irtisanomista henkilöperusteella työntekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Kuulemistilaisuus on järjestettävä niin, että työntekijällä on kohtuullinen valmistautumisaika ennen kuulemista, ja että hänellä on riittävät tiedot päättämisharkinnan perusteena olevista seikoista ja tosiasiallinen mahdollisuus esittää oma kantansa asiassa.

Työnantajan tulee tiedottaa työntekijää kuulemistilaisuuden tarkoituksesta sekä oikeudesta käyttää avustajaa kuulemistilaisuudessa. Työntekijän pyynnöstä avustajana voi toimia luottamusmies tai jos luottamusmiestä ei ole valittuna, avustajana voi työntekijän pyynnöstä toimia esimerkiksi ammattiliiton tai ammattiosaston edustaja.

Kuulemistilaisuudessa työnantaja arvioi työsuhteen jatkamisedellytyksiä.

Kyseinen työehtosopimukseen tehty tarkennus kuulemisvelvoitteeseen ei lisää jo työsopimuslaista tulevia kuulemisvelvoitteita työnantajalle. Määräyksen tarkoituksena on selkeyttää kuulemiseen liittyviä käytänteitä.

Tilapäisen hoitovapaan menettelyyn muutoksia

Alle 10-vuotiaan lapsen sairaustapauksissa palkanmaksun edellytyksenä on jatkossa omailmoitusmenettely. Perustellusta syystä työnantaja voi kuitenkin vaatia palkanmaksun edellytykseksi terveydenhuollon ammattilaisen antaman todistuksen. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi työntekijän aiempaan toimintaan perustuva epäily kyseisen poissaolo-oikeuden väärinkäytöstä tai annettuun selvitykseen liittyvä epäselvyys tai epämääräisyys. Työnantajan tulee käydä perusteltu syy työntekijän kanssa läpi, mikäli työnantaja edellyttää määräyksessä tarkoitetun todistuksen tai selvityksen hankkimista. Mikäli käsillä on määräyksessä tarkoitettu perusteltu syy ja työntekijä ei toimita edellytettyä selvitystä, poissaolo on palkaton.

Oikeus osallistua palkattomasti lapsettomuushoitoihin liittyviin tutkimuksiin

Työntekijä on oikeutettu palkattomaan poissaoloon käydessään lapsettomuushoitoon liittyvässä tutkimuksessa tai toimenpiteessä, mikäli käynti on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen. Työntekijän tulee ilmoittaa käynnistään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Määräys ei ota kantaa käynnistä mahdollisesti aiheutuvaan sairauslomaan ja sen palkanmaksuun, vaan niitä arvioidaan Kaupan työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaan.

Lapsettomuushoitoon liittyvällä tutkimuksella tai toimenpiteellä tarkoitetaan hoitoihin linkittyvää lääketieteellistä tutkimusta tai toimenpidettä. Tutkimuksen tai toimenpiteen voi tehdä terveydenhuollon ammattihenkilö.

Poissaolo tarkoittaa itse käyntiä sekä mahdollista matka-aikaa.

Teknologisten järjestelmien läpinäkyvyys ja oikeus irrottautua työstä

Työsuojelun yhteistoimintasopimukseen lisättiin uusi määräys työnantajan teknologisten järjestelmien läpinäkyvyydestä ja työntekijän oikeudesta irrottautua työstä. Osana työsuojelun yhteistoimintaa työsuojeluosapuolet käsittelevät työnantajan käytössä olevia teknologisia järjestelmiä ja työntekijöiden tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia näihin. Työsuojeluosapuolet seuraavat ja arvioivat työpaikan teknologisten järjestelmien käyttötapoja ja tarvittaessa tekevät toimenpiteitä turvatakseen työntekijän oikeuden irrottautua työstä.

Työpaikkakohtaisen sopimisen työryhmä

Kaupan työehtosopimukseen sovittiin uusi vaihtoehto työpaikkakohtaiselle sopimiselle. Työpaikalle voidaan valita työpaikkakohtaisen sopimisen työryhmä, johon työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan kaksi edustajaa. Mikäli työpaikalla on jo valittu luottamusmies, tulee työryhmän perustamisesta sopia työnantajan ja luottamusmiehen kanssa.

Työryhmän edustajilla on valtuudet tehdä henkilöstön puolesta työpaikkakohtaisia sopimuksia työnantajan edustajan kanssa. Edustajilla ei ole jäsenyydestä seuraten muita oikeuksia tai erityissuojaa, mutta työnantajan on edistettävä ryhmän jäsenten osaamiseen ja työpaikan toimintaympäristön tuntemukseen liittyviä valmiuksia siinä määrin kuin se on tarpeen tehtävän hoitamiseksi.

PAMin valtuuston ja hallituksen jäsen hallintoelinten kokoukset

Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallituksen, valtuuston, sopimusalatoimikunnan ja valiokunnan jäsenille sekä liittokokousedustajille on järjestettävä mahdollisuus osallistua em. hallintoelinten kokouksiin, ellei osallistumiselle ole erityistä työn järjestelyistä johtuvaa painavaa estettä. Työntekijän tulee ilmoittaa kokoukseen osallistumisestaan, mikäli mahdollista ennen ko. kokouksen ajankohdan sisältävän työvuoroluettelon laatimista tai niin pian kuin mahdollista. Työntekijän on esitettävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

Työryhmätyöskentely tulevan työehtosopimuskauden aikana

Kaupan liitto ja PAM sopivat jatkavansa seuraavia jo olemassa olevia työryhmiä ja muuta yhteistyötä:

• Palkkausjärjestelmätyöryhmä
• Koulutustyöryhmä
• Kaupan alan tasa-arvon seurantaryhmä
• Kaupan tulevaisuuden pyöreä pöytä
• Vähittäiskaupan esihenkilöiden työhyvinvointihankkeen jatkaminen

Kaupan liitto ja PAM sopivat lisäksi seuraavista uusista työryhmistä:

• Logistiikkatyöryhmä
• Kaupan alan osa-aikatyöryhmä

Tutustu ja tienaa korvaus vuosille 2025, 2026 ja 2027 on 425 euroa. Osana työehtosopimusneuvotteluja sovittiin, että lopputili tutustu ja tienaa – harjoittelijalle voidaan maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.

Esihenkilöt 

Vähittäiskaupan ja kaupan logistiikan esihenkilöiden palkkoja korotetaan seuraavasti:

• 2,9 prosenttia 1.5.2025
• 2,5 prosenttia 1.8.2026
• 2,4 prosenttia 1.5.2027

Vähittäiskaupan esihenkilöiden työehtosopimukseen sovittiin muutamia tarkennuksia. Työehtosopimuksen rakennetta selkeytettiin keskusteluvelvoitteiden osalta sekä keskusteluteemoissa korostettiin hallinnollista esihenkilötyötä sekä varallaolosta esihenkilölle mahdollisesti aiheutuvia kuormitustekijöitä.

Sekä vähittäiskaupan että kaupan logistiikan esihenkilöille voidaan jatkossa puolin ja toisin sopia kahden kuukauden irtisanomisaika.

Katso yksityiskohtaisemmat vähittäiskaupan esihenkilöitä koskevat työehtosopimusmuutokset täältä.

Sovitut tekstimuutokset Vähittäiskaupan esihenkilöiden työehtosopimukseen

Katso yksityiskohtaisemmat kaupan logistiikan esihenkilöitä koskevat työehtosopimusmuutokset täältä.

Sovitut tekstimuutokset Kaupan logistiikan esihenkilöiden työehtosopimukseen